Postbioottien vaikutus toiminnallisiin vatsavaivoihin ja yksilön terveyteen
Metsälä, Piitu (2025-03-14)
Postbioottien vaikutus toiminnallisiin vatsavaivoihin ja yksilön terveyteen
(14.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031718588
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031718588
Tiivistelmä
Ihmisen suolistossa elävät mikrobit muodostavat suolistomikrobiston, joka normaalisti säätelee ihmisen terveyttä muun muassa ylläpitämällä immuunipuolustusta ja tuottamalla syödystä ravinnosta elimistölle tärkeitä ravintoaineita. Suolistomikrobisto voi kuitenkin joutua epätasapainoon eli dysbioosiin. Tällöin mikrobiston normaali koostumus ja toiminta ovat muuttuneet, ja sen elimistöä suojaava vaikutus voi heikentyä. Dysbioosi voi altistaa elimistön erilaisille häiriötiloille ja sairauksille, kuten krooniselle tulehdukselle tai lihavuudelle.
Suolistomikrobiston koostumusta on kuitenkin mahdollista muokata esimerkiksi ruokavalion, liikunnan ja mikrobivalmisteiden avulla. Tällaisia mikrobivalmisteita ovat probiootit, synbiootit ja postbiootit. Siinä missä probiootit ja synbiootit sisältävät eläviä mikrobeja, postbiootit koostuvat inaktivoiduista mikrobeista. Kaikkien postbioottien vaikutusmenetelmiä ei vielä tunneta, mutta joidenkin valmisteiden on ehdotettu muokkaavan suoliston limakalvon läpäisevyyttä tai suolistomikrobiston koostumusta yksilön terveydelle edullisella tavalla. Tällaisten vaikutusten takia on pyritty selvittämään postbioottien mahdollisuuksia erilaisten dysbioosista johtuvien sairauksien hoidossa.
Toiminnalliset vatsavaivat ovat mahasuolikanavan alueen oireina ilmeneviä sairauksia, joiden taustalla ei ole tunnistettavissa tiettyyn elimeen liittyvää patologista muutosta. Toiminnallisia vatsavaivoja ovat mm. ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS, toiminnallinen ripuli ja ummetus. Tautien tausta on vielä osin tuntematon, mutta niiden epäillään johtuvan ainakin osaltaan suolistomikrobiston dysbioosista. Myös häiriöitä suoliaivoakselilla eli suoliston, suolistomikrobiston ja aivojen välisessä hermostollisessa, immunologisessa ja biokemiallisessa viestinnässä on ehdotettu mahdolliseksi syyksi suoliston oireiden taustalla. Tautien dysbioosiin liittyvän taustan takia on kiinnostuttu postbioottien vaikutuksista ja mahdollisuuksista toimia toiminnallisten suolistosairauksien oireiden lievittämisessä.
Kliinisissä tutkimuksissa postbioottivalmisteiden on havaittu helpottavan toiminnallisiin vatsavaivoihin liittyviä suolisto-oireita. Postbiootti-intervention on osoitettu lievittävän IBS:n kokonaisoireita, ripulia, ummetusta ja ilmavaivoja. Lisäksi tiettyjen postbioottivalmisteiden vaikutuksen uskotaan välittyvän suoliaivoakselin välityksellä, sillä postbioottien havaittiin vaikuttavan mikrobiston koostumuksen lisäksi psyykkisiin oireisiin. Postbiootit voivat siis vaikuttaa dysbioosiin ja sen aiheuttamiin oireisiin suolistossa, mutta myös mielenterveyteen. Näin ollen postbiooteista voitaisiin mahdollisesti saada tulevaisuudessa hyvä hoitokeino toiminnallisiin suolistosairauksiin tai muihin sairauksiin, joiden taustatekijäksi epäillään dysbioosia. Jatkossa olisi kuitenkin tarpeen tutkia tarkemmin kunkin postbiootin vaikutusmenetelmiä ja turvallisuutta, koska nämä ominaisuudet ovat mikrobikohtaisia.
Suolistomikrobiston koostumusta on kuitenkin mahdollista muokata esimerkiksi ruokavalion, liikunnan ja mikrobivalmisteiden avulla. Tällaisia mikrobivalmisteita ovat probiootit, synbiootit ja postbiootit. Siinä missä probiootit ja synbiootit sisältävät eläviä mikrobeja, postbiootit koostuvat inaktivoiduista mikrobeista. Kaikkien postbioottien vaikutusmenetelmiä ei vielä tunneta, mutta joidenkin valmisteiden on ehdotettu muokkaavan suoliston limakalvon läpäisevyyttä tai suolistomikrobiston koostumusta yksilön terveydelle edullisella tavalla. Tällaisten vaikutusten takia on pyritty selvittämään postbioottien mahdollisuuksia erilaisten dysbioosista johtuvien sairauksien hoidossa.
Toiminnalliset vatsavaivat ovat mahasuolikanavan alueen oireina ilmeneviä sairauksia, joiden taustalla ei ole tunnistettavissa tiettyyn elimeen liittyvää patologista muutosta. Toiminnallisia vatsavaivoja ovat mm. ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS, toiminnallinen ripuli ja ummetus. Tautien tausta on vielä osin tuntematon, mutta niiden epäillään johtuvan ainakin osaltaan suolistomikrobiston dysbioosista. Myös häiriöitä suoliaivoakselilla eli suoliston, suolistomikrobiston ja aivojen välisessä hermostollisessa, immunologisessa ja biokemiallisessa viestinnässä on ehdotettu mahdolliseksi syyksi suoliston oireiden taustalla. Tautien dysbioosiin liittyvän taustan takia on kiinnostuttu postbioottien vaikutuksista ja mahdollisuuksista toimia toiminnallisten suolistosairauksien oireiden lievittämisessä.
Kliinisissä tutkimuksissa postbioottivalmisteiden on havaittu helpottavan toiminnallisiin vatsavaivoihin liittyviä suolisto-oireita. Postbiootti-intervention on osoitettu lievittävän IBS:n kokonaisoireita, ripulia, ummetusta ja ilmavaivoja. Lisäksi tiettyjen postbioottivalmisteiden vaikutuksen uskotaan välittyvän suoliaivoakselin välityksellä, sillä postbioottien havaittiin vaikuttavan mikrobiston koostumuksen lisäksi psyykkisiin oireisiin. Postbiootit voivat siis vaikuttaa dysbioosiin ja sen aiheuttamiin oireisiin suolistossa, mutta myös mielenterveyteen. Näin ollen postbiooteista voitaisiin mahdollisesti saada tulevaisuudessa hyvä hoitokeino toiminnallisiin suolistosairauksiin tai muihin sairauksiin, joiden taustatekijäksi epäillään dysbioosia. Jatkossa olisi kuitenkin tarpeen tutkia tarkemmin kunkin postbiootin vaikutusmenetelmiä ja turvallisuutta, koska nämä ominaisuudet ovat mikrobikohtaisia.