NASA:n MESSENGER-luotain Merkuriukseen
Suominen, Hanna (2025-03-16)
NASA:n MESSENGER-luotain Merkuriukseen
Suominen, Hanna
(16.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031718206
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031718206
Tiivistelmä
Tämä tutkielma kertoo NASA:n MESSENGER-luotaimen kyydissä olleista mittalaitteista ja niiden toiminnasta. MESSENGER oli toinen koskaan Merkuriuksen luona käynyt luotain ja ensimmäinen sen kiertoradalle jäänyt. Tutkielma käy läpi kahdeksan mittalaitetta, niiden päätavoitteet, rakenteen ja fysikaaliset toimintaperiaatteet, sekä esittelee joitain tärkeimpiä mittaustuloksia.
MESSENGER:in hyötykuormassa oli kahdeksan mittalaitetta, joista viisi oli spektrometrejä: gamma-, neutroni-, infrapuna-, ultravioletti- ja röntgenspektrometrit. Lisäksi mukana oli varattujen hiukkasten spektriä mittaava instrumentti. Muut mittalaitteet sisälsivät kamerasysteemin planeetan pinnan kuvantamiseen, pinnan topografiaa laserin heijastusta mittaamalla kartoittavan laitteen ja magnetometrin.
Luotaimen päätavoitteisiin kuului Merkuriuksen pinnan alkuainekoostumuksen selvittäminen, topografian kartoittaminen ja pinnan kuvantaminen, sekä magneettikentän ja magnetosfäärin tutkimus. Lisäksi pyrittiin selvittämään napa-alueiden pysyvästi varjossa olevien paikkojen koostumusta ja vesijään löytymisen mahdollisuutta.
MESSENGER:in hyötykuormassa oli kahdeksan mittalaitetta, joista viisi oli spektrometrejä: gamma-, neutroni-, infrapuna-, ultravioletti- ja röntgenspektrometrit. Lisäksi mukana oli varattujen hiukkasten spektriä mittaava instrumentti. Muut mittalaitteet sisälsivät kamerasysteemin planeetan pinnan kuvantamiseen, pinnan topografiaa laserin heijastusta mittaamalla kartoittavan laitteen ja magnetometrin.
Luotaimen päätavoitteisiin kuului Merkuriuksen pinnan alkuainekoostumuksen selvittäminen, topografian kartoittaminen ja pinnan kuvantaminen, sekä magneettikentän ja magnetosfäärin tutkimus. Lisäksi pyrittiin selvittämään napa-alueiden pysyvästi varjossa olevien paikkojen koostumusta ja vesijään löytymisen mahdollisuutta.