Tekoälyn käyttö ja siihen kohdistuvat asenteet suomalaisten musiikintuottajien keskuudessa vuosina 2023-2024
Haakana, Henri (2025-02-17)
Tekoälyn käyttö ja siihen kohdistuvat asenteet suomalaisten musiikintuottajien keskuudessa vuosina 2023-2024
Haakana, Henri
(17.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031819013
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031819013
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee suomalaisten musiikintuottajien tekoälyn käyttöä ja siihen kohdistuvia asenteita vuosina 2023-2024. Tutkielman aineisto on kerätty haastattelututkimuksella, jossa haastateltiin neljää suomalaista musiikintuotannon alalla työskentelevää musiikintuottajaa. Aineiston käsittely tapahtuu temaattisen analyysin keinoin hyödyntäen deduktiivista sekä induktiivista analyysitapaa. Tutkimuksen tavoitteena on vastata kahteen tutkimuskysymykseen, joihin liittyy myös olennaisia jatkokysymyksiä. Ensinnäkin tutkimus tähtää selvittämään, minkälaisia tekoälypohjaisia ohjelmia suomalaiset musiikintuottajat käyttävät ja mihin käyttötarkoituksiin. Toiseksi tutkimus kartoittaa musiikintuottajien suhtautumista tekoälyyn ja sen käyttöön. Keskeisiksi jatkokysymyksiksi nousivat esimerkiksi tekoälyn käytön eettisyys luovassa työssä, sen hyödyt ja haitat, siihen liitetyt uhat ja mahdollisuudet, sekä sen vaikutus musiikin taiteelliseen arvoon yksilön ja yhteiskunnan näkökulmista. Lisäksi tutkimuksessa nousee esiin kysymyksiä siitä, hahmotetaanko tekoäly ensisijaisesti työkaluna vai itsenäisenä luovana entiteettinä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tekoälyä hyödynnetään musiikintuotannossa ensisijaisesti äänellisen datan prosessointiin ja muokkaamiseen. Suosituimpia ja hyväksytyimpiä käyttötarkoituksia ovat muun muassa ohjelmat, jotka erittelevät musiikillisesta datasta yksittäisiä osia tai poistavat melua. Musiikin miksaamiseen ja masterointiin käytettävät tekoälypohjaiset sovellukset herättivät haastatteluissa ristiriitaisia mielipiteitä, vaikka niiden käyttöön ei liitetty merkittäviä eettisiä ongelmia. Sen sijaan tekoälyä hyödyntävät sävellys- ja generointisovellutukset herättivät selkeästi negatiivisempia asenteita, sillä niiden voi tulkita tungettelevan ihmisen luovuuden alueelle ja niiden tuottamat tulokset nähtiin usein epätarkoiksi tai laadultaan heikoiksi. Tekoälyn luomaa musiikkia ei siis vielä koeta suoranaiseksi uhaksi, mutta sen jatkuva kehitys herättää huolta tulevaisuuden työllisyydestä ja musiikintuotannon ihmiskeskeisyydestä. Olemuksensa kannalta tekoäly näyttäytyy musiikintuotannossa pääasiassa työkaluna, jonka ensisijainen tehtävä on nopeuttaa ja helpottaa mekaanisten ja manuaalisten työvaiheiden tekemistä. Tekoäly voidaan kuitenkin nähdä luovana entiteettinä silloin, kun sillä on suora ja merkittävä rooli luovassa prosessissa. Toisaalta näissäkin tapauksissa sen käyttöä rajoittaa käsitys siitä, että se ei omaa ihmisen kaltaista emotionaalista prosessointikykyä tai subjektiivista luovaa identiteettiä, minkä vuoksi sen tuotanto ei sisällä ihmisen luomaan musiikkiin verrattavissa olevaa taiteellista arvoa.