”Aina koitetaan pitää mielessä, että meidän opiskelijamateriaali ei ole tutkintojen se massamateriaali” : Ammatillisten toimijoiden näkemyksiä valmentavasta koulutuksesta ja TUVA-koulutusuudistuksesta
Porali, Sanna (2025-02-07)
”Aina koitetaan pitää mielessä, että meidän opiskelijamateriaali ei ole tutkintojen se massamateriaali” : Ammatillisten toimijoiden näkemyksiä valmentavasta koulutuksesta ja TUVA-koulutusuudistuksesta
Porali, Sanna
(07.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031819076
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031819076
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee valmentavaa koulutusta ammatillisissa oppilaitoksissa. Tutkimus kohdistuu ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen sekä vuoden 2022 koulutusuudistuksen jälkeen sitä seuranneeseen tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen (TUVA). Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisena ammatillisten oppilaitosten toimijat kokevat ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen toiminnan ja millaisena he näkevät TUVA-koulutuksen ja uudistuksen. Tutkimus on ajankohtainen, sillä se liittyy toiseen asteeseen ja oppivelvollisuuden laajentumiseen sekä valmentavien koulutuksien yhdistymiseen. Nämä uudistukset ovat merkittäviä viime vuosien muutoksia suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.
Tutkimuksen tutkimusaineisto on kerätty osana laajempaa tutkimushanketta haastattelemalla ammatillisten oppilaitosten rehtoreita, opinto-ohjaajia, ammatillisia ohjaajia ja erityisopettajia vuonna 2021. Se koostuu 11 haastattelusta, jotka analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen. Tuloksia tarkastellaan suhteessa tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteisiin (2022).
Tutkimustulokset osoittavat, että ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus nähtiin tärkeänä nivelvaiheen koulutuksena, joka tuki opiskelijoiden siirtymistä toiselle asteelle. Valmentava koulutus ei ole tarkoitettu vain heikoimmille opiskelijoille, vaan se tarjoaa lisäaikaa ja tukea kaikille, jotka tarvitsevat aikaa omien valintojensa tekemiseen. Tutkimus korostaa, että valmentavan koulutuksen opiskelijat ovat hyvin moninainen ryhmä ja osa heistä kuitenkin tarvitsee toisia enemmän tukea. Etenkin vaikeita terveydellisiä haasteita omaavat tai vaativaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat tarvitsevat sopivamman opiskeluympäristön, kuten ammatillisen erityisoppilaitoksen. Tutkimus tuo esiin erityisammattioppilaitosten paikkojen vähäisyyden olevan merkittävä koulutuksellinen ongelma, joka johtaa siihen, että osa opiskelijoista päätyy heille sopimattomiin koulutuksiin kuten yleisten ammatillisten oppilaitosten tarjoamaan nivelvaiheen valmentavaan koulutukseen.
TUVA-uudistuksen uskottiin parantavan valmentavien koulutusten mainetta ja tarjoavan mahdollisuuksia joustavampiin ja monipuolisempiin opintopolkuihin. Samalla uudistuksen onnistuminen edellyttää toimivaa yhteistyötä, sopivia henkilöstöresursseja sekä selkeää tiedonkulkua ja riittävää aikaa suunnittelulle. Tutkimuksen tuloksiin vedoten voidaan todeta, että valmentava koulutus on tärkeä osa suomalaista koulutusjärjestelmää ja sen kehittämistä tulee jatkaa. Uudistusten onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki toimijat ovat tietoisia uudistuksen tavoitteista ja käytännön toteutuksesta. Myös jatkotutkimusta tarvitaan, jotta voidaan arvioida uudistuksen nykyistä toimivuutta ja tunnistaa lisää kehittämistarpeita.
Tutkimuksen tutkimusaineisto on kerätty osana laajempaa tutkimushanketta haastattelemalla ammatillisten oppilaitosten rehtoreita, opinto-ohjaajia, ammatillisia ohjaajia ja erityisopettajia vuonna 2021. Se koostuu 11 haastattelusta, jotka analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen. Tuloksia tarkastellaan suhteessa tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteisiin (2022).
Tutkimustulokset osoittavat, että ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus nähtiin tärkeänä nivelvaiheen koulutuksena, joka tuki opiskelijoiden siirtymistä toiselle asteelle. Valmentava koulutus ei ole tarkoitettu vain heikoimmille opiskelijoille, vaan se tarjoaa lisäaikaa ja tukea kaikille, jotka tarvitsevat aikaa omien valintojensa tekemiseen. Tutkimus korostaa, että valmentavan koulutuksen opiskelijat ovat hyvin moninainen ryhmä ja osa heistä kuitenkin tarvitsee toisia enemmän tukea. Etenkin vaikeita terveydellisiä haasteita omaavat tai vaativaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat tarvitsevat sopivamman opiskeluympäristön, kuten ammatillisen erityisoppilaitoksen. Tutkimus tuo esiin erityisammattioppilaitosten paikkojen vähäisyyden olevan merkittävä koulutuksellinen ongelma, joka johtaa siihen, että osa opiskelijoista päätyy heille sopimattomiin koulutuksiin kuten yleisten ammatillisten oppilaitosten tarjoamaan nivelvaiheen valmentavaan koulutukseen.
TUVA-uudistuksen uskottiin parantavan valmentavien koulutusten mainetta ja tarjoavan mahdollisuuksia joustavampiin ja monipuolisempiin opintopolkuihin. Samalla uudistuksen onnistuminen edellyttää toimivaa yhteistyötä, sopivia henkilöstöresursseja sekä selkeää tiedonkulkua ja riittävää aikaa suunnittelulle. Tutkimuksen tuloksiin vedoten voidaan todeta, että valmentava koulutus on tärkeä osa suomalaista koulutusjärjestelmää ja sen kehittämistä tulee jatkaa. Uudistusten onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki toimijat ovat tietoisia uudistuksen tavoitteista ja käytännön toteutuksesta. Myös jatkotutkimusta tarvitaan, jotta voidaan arvioida uudistuksen nykyistä toimivuutta ja tunnistaa lisää kehittämistarpeita.