”Sinun pitää olla metsän arvoinen, jotta saat kutsun sen peiton alle.” : Metsän ja naiseuden yhteen nivoutuminen Linnea Kuuluvaisen teoksessa Metsän peitto (2024)
Korhonen, Emma (2025-03-17)
”Sinun pitää olla metsän arvoinen, jotta saat kutsun sen peiton alle.” : Metsän ja naiseuden yhteen nivoutuminen Linnea Kuuluvaisen teoksessa Metsän peitto (2024)
(17.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031818999
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031818999
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen, miten metsä ja naiseus nivoutuvat yhteen Linnea Kuuluvaisen teoksessa Metsän peitto (2024). Tutkimusongelmani on se, toisentaako Kuuluvaisen teos ajatusta siitä, että nainen ja luonto ovat toisistaan erottamattomia. Pohdin myös keinoja, jotka rikkovat kyseistä käsitystä.
Tutkielmani teoreettinen tausta on ekofeministisessä kirjallisuudentutkimuksessa, joka yhdistää ekokriittistä ja feminististä kirjallisuudentutkimusta. Ekokriittisyys näkyy etenkin metsän tunteiden ja kokemuksen pohdinnassa, feminismi naisen asemassa miehiä ja luontoa kohtaan. Yksi merkittävistä kirjallisista lähteistäni on Toni Lahtisen ja Markku Lehtimäen toimittama Äänekäs kevät: Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus (2008), joka sisältää artikkeleita kotimaisesta kirjallisuudesta pääosin ekokriittisessä valossa. Ekofeminismin puolella merkittävä tutkija on esimerkiksi Janis Birkeland (1993), jonka ajatuksia hyödynnän useassa alaluvussa. Tämän lisäksi tarkastelen muun muassa, miten dystopiagenre antaa hedelmällisen alustan ekofeminististen piirteiden tutkimiseen.
Keskeinen metodini on lähiluku, jossa peilaan teoksesta poimittuja sitaatteja tutkimuskirjallisuuteen ja aiempaan kirjallisuuteen. Tarkastelen etenkin, millaisin keinoin metsää ja naiseutta rinnastetaan toisiinsa. Analysoin sitaatteja ekofeministisessä valossa ja pohdin mahdollisuutta asettaa Kuuluvaisen teoksen kyseisen kirjallisuuden jatkumoon. Tutkielmani ensimmäinen käsittelyluku painottaa ekokriittistä näkökulmaa, toinen feminististä.
Metsän peitto hyödyntää pitkälti naisten ja luonnon välistä suhdetta, joka on miehiin verrattuna alisteinen. Naisten lisääntymistä säädellään, jotta he voivat tuottaa tarvittavaa materiaalia eli lapsia yhteiskunnalle. Kumpikin päähenkilöistä, Ingrid ja Edla juurtuvat metsän peiton alle eikä teoksen miespuolisille henkilöhahmoille anneta mahdollisuutta samanlaiseen kokemukseen. Tapahtumien taustalla vaikuttaa tarunnainen, joka on risteymä luonnosta ja naisesta. Teos antaa kuitenkin viitteitä siitä, että metsästä voi myös löytää itsensä ja kokemuksen rauhasta.
Tutkielmani teoreettinen tausta on ekofeministisessä kirjallisuudentutkimuksessa, joka yhdistää ekokriittistä ja feminististä kirjallisuudentutkimusta. Ekokriittisyys näkyy etenkin metsän tunteiden ja kokemuksen pohdinnassa, feminismi naisen asemassa miehiä ja luontoa kohtaan. Yksi merkittävistä kirjallisista lähteistäni on Toni Lahtisen ja Markku Lehtimäen toimittama Äänekäs kevät: Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus (2008), joka sisältää artikkeleita kotimaisesta kirjallisuudesta pääosin ekokriittisessä valossa. Ekofeminismin puolella merkittävä tutkija on esimerkiksi Janis Birkeland (1993), jonka ajatuksia hyödynnän useassa alaluvussa. Tämän lisäksi tarkastelen muun muassa, miten dystopiagenre antaa hedelmällisen alustan ekofeminististen piirteiden tutkimiseen.
Keskeinen metodini on lähiluku, jossa peilaan teoksesta poimittuja sitaatteja tutkimuskirjallisuuteen ja aiempaan kirjallisuuteen. Tarkastelen etenkin, millaisin keinoin metsää ja naiseutta rinnastetaan toisiinsa. Analysoin sitaatteja ekofeministisessä valossa ja pohdin mahdollisuutta asettaa Kuuluvaisen teoksen kyseisen kirjallisuuden jatkumoon. Tutkielmani ensimmäinen käsittelyluku painottaa ekokriittistä näkökulmaa, toinen feminististä.
Metsän peitto hyödyntää pitkälti naisten ja luonnon välistä suhdetta, joka on miehiin verrattuna alisteinen. Naisten lisääntymistä säädellään, jotta he voivat tuottaa tarvittavaa materiaalia eli lapsia yhteiskunnalle. Kumpikin päähenkilöistä, Ingrid ja Edla juurtuvat metsän peiton alle eikä teoksen miespuolisille henkilöhahmoille anneta mahdollisuutta samanlaiseen kokemukseen. Tapahtumien taustalla vaikuttaa tarunnainen, joka on risteymä luonnosta ja naisesta. Teos antaa kuitenkin viitteitä siitä, että metsästä voi myös löytää itsensä ja kokemuksen rauhasta.