Kansainväliset osaajat suomalaisen työelämän murroksessa: TSR COSMO-hankkeen loppuraportti
Paavilainen-Mäntymäki, Eriikka; Harikkala-Laihinen, Riikka; Ha Le, Dan; Nummela, Niina; Raitis, Johanna; Ylikoski, Veera (2025-02-07)
Kansainväliset osaajat suomalaisen työelämän murroksessa: TSR COSMO-hankkeen loppuraportti
Paavilainen-Mäntymäki, Eriikka
Harikkala-Laihinen, Riikka
Ha Le, Dan
Nummela, Niina
Raitis, Johanna
Ylikoski, Veera
(07.02.2025)
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-654-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-654-6
Tiivistelmä
Tutkimus kansainvälisten osaajien roolista suomalaisessa työelämässä on lisääntynyt viime vuosina. Kaksi tärkeää näkökulmaa on kuitenkin jäänyt pääosin katveeseen: paluumuuttajien ja työllistävien yritysten näkemykset aiheesta. Kansallisen kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää, että kaikki tarjolla oleva tietotaito ja kokemus tulee hyödynnettyä. Kansainvälisten työnhakijoiden ja yritysten vuoropuhelua tulisi tukea ja aktivoida, jotta osaaminen, osaamistarpeet ja maahanmuuttajille tarjolla olevat palvelut kohtaisivat paremmin.
Tämän hankkeen tavoitteena oli kuulla sekä paluumuuttajien näkökulmia kotoutumiseen ja työn hakuun sekä koota yritysten kokemuksia kansainvälisen osaamisen rekrytoinnista ja integroinnista. Näitä vertailemalla ja yhdistelemällä sekä ottamalla mukaan aiemmin julkaistu tieto aiheesta tehtiin johtopäätöksiä kotoutumisen ja työllistymisen sujuvoittamiseksi. Tässä hankkeessa kerättiin haastatteluaineisto 14 kansainvälisiä osaajia rekrytoineesta suuresta ja keskisuuresta yrityksestä, 21 paluumuuttajalta ja heidän 10 perheenjäseneltään. Lisäksi katsaus aiempaan tutkimukseen aiheesta tuotti runsaan, yli 100 lähteen dokumenttiaineiston sisältäen raportteja, selvityksiä, tutkimuksia, uutisia, reportaaseja, blogeja ja lehtiartikkeleita liittyen kansainvälisten osaajien työllistymiseen ja kotoutumiseen Suomeen.
Havaitsimme muun muassa, että palveluja työllistymiseen ja kotoutumiseen on tarjolla, mutta ne ovat vaikeasti löydettävissä. Monet palvelut ja tukitoimet vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja päivittämistä, jotta ne olisivat hyödyllisiä, mutta jatkuvuus ei ole taattua mm. taloudellisista syistä. Monille paluumuuttajille tärkeimmäksi kotoutumisen tueksi osoittautui usein omat verkostot ja niiden kautta saadut neuvot ja luodut kontaktit. Sen sijaan kotoutumisen ja paluumuuton tarjolla olevista palveluista oli kuullut vain osa haastatelluista paluumuuttajista. Yritykset kokevat jäävänsä yksin kohtaamiensa haasteiden kanssa. Esimerkiksi kansainväliset osaajat voivat integroitua hyvin työyhteisöön, mutta työelämän ulkopuolinen, laajempi kotoutuminen voi olla haastavaa ja yrityksen resurssit tässä auttamisessa ovat rajalliset. Yritysten edustajat kokevatkin, että osaajien pitkäaikaisempi sitouttaminen Suomeen edellyttää aktiivista ja kiinteää vuoropuhelua yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. Kotoutuminen ja työllistyminen ovat kokonaisvaltaisia prosesseja, joissa tarvitaan monien toimijoiden yhteispeliä, ja joissa myös kansainvälisen osaajan, kuten paluumuuttajan, perheen kotoutumisen huomioiminen on tarpeellista. Eri tahojen yhteistyön kautta voidaan yhdessä parantaa suomalaista työelämää ja sitä kautta Suomen kilpailukykyä.
Hankkeen toteuttamisen mahdollisti Työsuojelurahaston rahoitus, hankenumero #220142.
Tämän hankkeen tavoitteena oli kuulla sekä paluumuuttajien näkökulmia kotoutumiseen ja työn hakuun sekä koota yritysten kokemuksia kansainvälisen osaamisen rekrytoinnista ja integroinnista. Näitä vertailemalla ja yhdistelemällä sekä ottamalla mukaan aiemmin julkaistu tieto aiheesta tehtiin johtopäätöksiä kotoutumisen ja työllistymisen sujuvoittamiseksi. Tässä hankkeessa kerättiin haastatteluaineisto 14 kansainvälisiä osaajia rekrytoineesta suuresta ja keskisuuresta yrityksestä, 21 paluumuuttajalta ja heidän 10 perheenjäseneltään. Lisäksi katsaus aiempaan tutkimukseen aiheesta tuotti runsaan, yli 100 lähteen dokumenttiaineiston sisältäen raportteja, selvityksiä, tutkimuksia, uutisia, reportaaseja, blogeja ja lehtiartikkeleita liittyen kansainvälisten osaajien työllistymiseen ja kotoutumiseen Suomeen.
Havaitsimme muun muassa, että palveluja työllistymiseen ja kotoutumiseen on tarjolla, mutta ne ovat vaikeasti löydettävissä. Monet palvelut ja tukitoimet vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja päivittämistä, jotta ne olisivat hyödyllisiä, mutta jatkuvuus ei ole taattua mm. taloudellisista syistä. Monille paluumuuttajille tärkeimmäksi kotoutumisen tueksi osoittautui usein omat verkostot ja niiden kautta saadut neuvot ja luodut kontaktit. Sen sijaan kotoutumisen ja paluumuuton tarjolla olevista palveluista oli kuullut vain osa haastatelluista paluumuuttajista. Yritykset kokevat jäävänsä yksin kohtaamiensa haasteiden kanssa. Esimerkiksi kansainväliset osaajat voivat integroitua hyvin työyhteisöön, mutta työelämän ulkopuolinen, laajempi kotoutuminen voi olla haastavaa ja yrityksen resurssit tässä auttamisessa ovat rajalliset. Yritysten edustajat kokevatkin, että osaajien pitkäaikaisempi sitouttaminen Suomeen edellyttää aktiivista ja kiinteää vuoropuhelua yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. Kotoutuminen ja työllistyminen ovat kokonaisvaltaisia prosesseja, joissa tarvitaan monien toimijoiden yhteispeliä, ja joissa myös kansainvälisen osaajan, kuten paluumuuttajan, perheen kotoutumisen huomioiminen on tarpeellista. Eri tahojen yhteistyön kautta voidaan yhdessä parantaa suomalaista työelämää ja sitä kautta Suomen kilpailukykyä.
Hankkeen toteuttamisen mahdollisti Työsuojelurahaston rahoitus, hankenumero #220142.
Kokoelmat
- Erillisteokset ja sarjat [772]