"Tunnet minusta tehdyt kuvat. Olet nähnyt ne." : Kalevalan naisten uudelleenkirjoitukset antologiateoksessa Tinarinnat
Kankare, Ruu (2025-03-19)
"Tunnet minusta tehdyt kuvat. Olet nähnyt ne." : Kalevalan naisten uudelleenkirjoitukset antologiateoksessa Tinarinnat
(19.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025032420513
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025032420513
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen Anni Kuu Nupposen sekä J.S. Meresmaan toimittamassa antologiateoksessa Tinarinnat (2023) julkaistuja novelleja. Tutkimani tekstit ovat Emmi Itärannan novelli "Taivasta silpovat siivet" sekä Johanna Sinisalon novelli "Poika palasina", joista tutkielmani pääpaino on Itärannan novellin tarkastelemisessa. Lähestyn novelleja kysymällä, millä tavoin Kalevalan (1849) naishahmot muuttuvat uudelleenkirjoituksissa ja miten heitä on aiemmin tulkittu. Keskeiset teoreettiset lähtökohdat tutkielmassani ovat feministinen kirjallisuudentutkimus sekä adaptaatiotutkimus.
Lähestyn Itärannan novellia intermediaalisena kokonaisuutena ja osoitan, että novellissa kuvien ja tekstin välinen vuorovaikutus nousee keskeiseen asemaan. Nostan tutkielmassani esiin eri tulkintoja Kalevalan Louhen henkilöhahmosta ja osoitan, että Itärannan novellin Louhi on minäkertojan tuoman kontekstin ansiosta inhimillinen toimija Kalevalan kylmäksi ja hirviömäiseksi tulkitun Louhen sijasta. Nostan esiin myös, miten valtavirrassa tunnettu kuvataide on tulkinnut Louhea. Sinisalon novellia tarkastellessani näytän, että Lemminkäisen äitiä on mahdollista tulkita itsenäisenä ja vahvana toimijana niin Sinisalon novellissa kuin alkuperäisessä Kalevalassakin.
Tutkielmani osoittaa, että Itärannan ja Sinisalon novellien naishahmot ovat itsenäisiä toimijoita, jotka saavat uudelleenkirjoituksen myötä uusia ulottuvuuksia. Feministisestä näkökulmasta tarkastellessani osoitan, että novellien naishahmot ovat muutakin kuin perinteisten tulkintojen mukaan ainoastaan äitejä tai noitia.
Lähestyn Itärannan novellia intermediaalisena kokonaisuutena ja osoitan, että novellissa kuvien ja tekstin välinen vuorovaikutus nousee keskeiseen asemaan. Nostan tutkielmassani esiin eri tulkintoja Kalevalan Louhen henkilöhahmosta ja osoitan, että Itärannan novellin Louhi on minäkertojan tuoman kontekstin ansiosta inhimillinen toimija Kalevalan kylmäksi ja hirviömäiseksi tulkitun Louhen sijasta. Nostan esiin myös, miten valtavirrassa tunnettu kuvataide on tulkinnut Louhea. Sinisalon novellia tarkastellessani näytän, että Lemminkäisen äitiä on mahdollista tulkita itsenäisenä ja vahvana toimijana niin Sinisalon novellissa kuin alkuperäisessä Kalevalassakin.
Tutkielmani osoittaa, että Itärannan ja Sinisalon novellien naishahmot ovat itsenäisiä toimijoita, jotka saavat uudelleenkirjoituksen myötä uusia ulottuvuuksia. Feministisestä näkökulmasta tarkastellessani osoitan, että novellien naishahmot ovat muutakin kuin perinteisten tulkintojen mukaan ainoastaan äitejä tai noitia.