Diagnostiset menetelmät regressioanalyysissä
Rapala, Aino-Maria (2025-03-21)
Diagnostiset menetelmät regressioanalyysissä
Rapala, Aino-Maria
(21.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025032521108
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025032521108
Tiivistelmä
Tässä työssä esitellään diagnostisia menetelmiä, joita käytetään regressioanalyysissä muun muassa mallin sopivuuden ja oletusten voimassaolon tarkasteluun. Regressioanalyysin käyttö on hyödyllistä, mutta vaatii huolellista mallin arviointia luotettavien johtopäätösten tekemiseksi. Diagnostinen tarkastelu antaa tärkeää tietoa sovitetun mallin sopivuudesta ja mahdollistaa näin mallin parantamisen tai vaihtoehtoisen mallin käytön.
Työ alkaa yleisen lineaarisen mallin ja oletusten esittelyllä. Tämän jälkeen käydään läpi sovitteet, residuaalit ja standardoidut residuaalit, jotka ovat oleellisessa osassa mallin suurimman uskottavuuden estimoinnissa. Näiden jälkeen seuraa yleisimpien diagnostisten menetelmien läpikäyminen, joita ovat muun muassa mallin harhattomuus, homoskedastisuus ja virhetermin normaalisuus. Menetelmien käytön soveltamista ja tulkintaa havainnollistetaan esimerkkiaineistojen avulla. Yhteenvedossa mainitaan asioita, joita työn rajauksen vuoksi jouduttiin jättämään pois. Osiossa on kirjattu aiheita, joita voisi tulevissa töissä käsitellä laajemmin.
Diagnostisten menetelmien käyttö ja osaaminen on tärkeää kaikille, jotka käyttävät regressioanalyysiä tutkimuksissaan. Mikäli diagnostiikkaa ei suoriteta, riski virheellisten johtopäätösten tekemiselle ja ennusteiden epätarkkuudelle kasvaa merkittävästi. Työn lukija saa alustavaa perustietoa ja ymmärrystä regressioanalyysistä ja diagnostisista menetelmistä sekä niiden tärkeydestä tulosten analysoinnissa ja johtopäätösten tekemisessä.
Työ alkaa yleisen lineaarisen mallin ja oletusten esittelyllä. Tämän jälkeen käydään läpi sovitteet, residuaalit ja standardoidut residuaalit, jotka ovat oleellisessa osassa mallin suurimman uskottavuuden estimoinnissa. Näiden jälkeen seuraa yleisimpien diagnostisten menetelmien läpikäyminen, joita ovat muun muassa mallin harhattomuus, homoskedastisuus ja virhetermin normaalisuus. Menetelmien käytön soveltamista ja tulkintaa havainnollistetaan esimerkkiaineistojen avulla. Yhteenvedossa mainitaan asioita, joita työn rajauksen vuoksi jouduttiin jättämään pois. Osiossa on kirjattu aiheita, joita voisi tulevissa töissä käsitellä laajemmin.
Diagnostisten menetelmien käyttö ja osaaminen on tärkeää kaikille, jotka käyttävät regressioanalyysiä tutkimuksissaan. Mikäli diagnostiikkaa ei suoriteta, riski virheellisten johtopäätösten tekemiselle ja ennusteiden epätarkkuudelle kasvaa merkittävästi. Työn lukija saa alustavaa perustietoa ja ymmärrystä regressioanalyysistä ja diagnostisista menetelmistä sekä niiden tärkeydestä tulosten analysoinnissa ja johtopäätösten tekemisessä.