Negatiiviset affekti- ja tunnekokemukset Itämerestä

Abstract

Tutkimus tarkastelee Itämereen liitettyjä negatiivisia affekti- ja tunnekokemuksia. Päädyin tutki-musnäkökulmaani Suomalaisten suhde Itämereen (2023) tausta-aineistoista nousseiden negatii-visten vastausten kautta. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja tulkita etnografisesti tuotetusta haastatteluaineistosta nousseita negatiivisia affekti- ja tunnekokemuksia ja tarkastella mitä yh-teyksiä näiden kokemusten välillä on havaittavissa. Apukysymyksenäni oli toimintaan johtavien affektien tarkasteleminen negatiivisten kokemusten taustalla (mikäli niitä olisi noussut).

Käyttämäni analyysimenetelmät ovat lähiluku ja teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa aineistosta nousseella materiaalilla on ollut keskeinen vaikutus teoreettisen viitekehyksen muodostumiseen. Tutkimus paikantuu etnologisen tutkimuksen kentälle, seuraten autoetnografian tutkimusperin-nettä, jossa tutkija hyväksyy itsensä osana tutkittavaa ilmiötä ja vaikutuksensa tutkimuksen tu-loksiin.

Haastatteluissa nousseissa tutkimustuloksissa nousivat yksilölliset ja kollektiiviset traumaattiset omakohtaiset ja nostalgiseen kerrontaperinteeseen nojaavat muistot ja ympäristösuhteen toimin-nallisuuden rooli osana muistamisen affektiivista ja ruumiillista kokemusta. Negatiivisiin merel-lisiin tunteisiin näytti liittyvän kokemuksia pelosta, johon sisältyi inhoa, traumaattisia kokemuk-sia, sekä ympäristösurua (solastalgia) ja vihaa ympäristön pilaantumiseen liittyen. Pelko näytti sitä taustoittavien affektien valossa johtavan passiivisuuteen suhteessa mahdolliseen toimimiseen ympäristön hyväksi.

Jatkotutkimus aiheena ehdotetaan pelon eri affektiivisiin muotoihin syventymistä ja siitä kum-puavien epätoivon, kieltämisen ja muun passiivisuuden kulttuurisen luonteen tarkastelua.

This research examines the negative affective and emotional experiences associated with the Baltic Sea. My research perspective was derived from the negative responses that emerged from the background material of the study “Suomalaisten suhde Itämereen 2023”. The purpose of this study is to describe and interpret the negative affective and emotional experiences that emerged from ethnographically produced interview data, and to examine what connections can be observed between these experiences. My auxiliary question was to examine the affects leading to action behind negative experiences (if any arose). The analytical methods I used are close reading and theory-driven content analysis, in which the material that emerged from the data has had a central impact on the formation of the theoretical framework. The research is located in the field of ethnological research, following the research tradition of autoethnography, where the researcher accepts themselves as part of the phenomenon under study and their influence on the research results. The research results that emerged from the interviews included individual and collective traumatic personal memories and memories based on the nostalgic narrative tradition, and the role of the functionality of the environmental relationship as part of the affective and embodied experience of remembering. Negative maritime emotions appeared to involve experiences of fear, including disgust, traumatic experiences, and environmental grief (solastalgia) and anger related to environmental pollution. Fear, in the light of the affects behind it, seemed to lead to passivity in relation to possible action for the benefit of the environment. Further research on the topic is proposed to delve into the various affective forms of fear and to examine the cultural nature of the despair, denial, and other passivity that stems from it.