Risk factors of non-affective psychoses: Metabolic health indicators and physical activity in childhood and adolescence

Abstract

Psychoses are often considered the most severe psychiatric conditions, characterized by an impaired sense of reality. Schizophrenia is the most common and severe form of non-affective psychoses. In addition to psychiatric symptoms, individuals with schizophrenia have higher rates of morbidity and mortality from somatic diseases compared to the general population. Abnormal glucose and lipid metabolism are commonly observed in first-episode schizophrenia patients, regardless of antipsychotic treatment. Schizophrenia is considered a developmental disorder with a typical onset in adolescence or early adulthood but also with delayed motor, neurological, and cognitive development in early childhood.

This study aimed to investigate whether physical activity, lipid or insulin levels, or being underweight or overweight during childhood and adolescence affects the risk of non-affective psychosis, particularly schizophrenia. The study population comprises a longitudinal epidemiological cohort study, the Cardiovascular Risk in Young Finns (YFS), begun in 1980 (N = 3596). Psychiatric diagnoses were collected from the Care Register for Health Care.

Lower physical activity in children and adolescents was an independent risk factor for later non-affective psychosis. In addition, being underweight at the age of 3 to 18 years increased the risk of non-affective psychosis. These results were even stronger for a subgroup of schizophrenia but did not relate significantly to the risk of affective disorders. No significant differences were observed in insulin or lipid levels in children and adolescents who later developed schizophrenia, any non-affective psychosis, or affective disorder, compared to the cohort control group. However, lower triglyceride levels in childhood/adolescence were associated with earlier onset of non-affective psychosis.

This study provides novel insights into the childhood and adolescent risk factors for non-affective psychosis, particularly those that can be modified. The results provide a rationale for including exercise and physical activity interventions as a part of psychosis prevention programs.

<b> Ei-affektiivisten psykoosien riskitekijät: Lapsuus- ja nuoruusiän metaboliset tekijät ja fyysinen aktiivisuus</b>

Psykooseja pidetään usein vakavimpina psykiatrisina sairauksina, joille on ominaista todellisuudentajun häiriintyminen. Skitsofrenia on yleisin ja vakavin ei-affektiivisen psykoosin muoto. Psykiatristen oireiden lisäksi somaattiset sairaudet ja niihin liittyvä kuolleisuus ovat skitsofreniaa sairastavilla yleisempiä kuin väestössä keskimäärin. Skitsofreniaa sairastavien sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta on poikkeavaa jo ensimmäisen psykoosijakson aikana riippumatta antipsykoottisesta lääkityksestä. Skitsofreniaa pidetään kehityksellisenä häiriönä. Vaikka se alkaa tyypillisesti nuoruusiässä tai varhaisaikuisuudessa, siihen liittyy viivästynyt motorinen, neurologinen ja kognitiivinen kehitys jo varhaislapsuudessa.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, liittyvätkö lapsuus- ja nuoruusiän fyysinen aktiivisuus, rasva- tai insuliinitasot taikka ali- tai ylipainoisuus ei-affektiiviseen psykoosin, erityisesti skitsofrenian, riskiin. Tutkimusaineistona oli vuonna 1980 alkanut pitkittäinen epidemiologinen kohorttitutkimus Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (N = 3596). Psykiatriset diagnoosit kerättiin valtakunnallisesta hoitoilmoitusjärjestelmästä.

Lasten ja nuorten matala fyysinen aktiivisuus oli itsenäinen riskitekijä myöhemmälle ei-affektiiviselle psykoosille. Lisäksi alipainoisuus 3–18 vuoden iässä lisäsi ei-affektiivisen psykoosin riskiä. Tulokset olivat vielä selkeämpiä skitsofrenian osalta, mutta eivät merkitsevästi liittyneet mielialahäiriöiden riskiin. Lasten ja nuorten insuliini- tai rasva-arvoissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja, kun verrattiin myöhemmin skitsofreniaan, ei-affektiiviseen psykoosiin tai mielialahäiriöön sairastuvia kohortin kontrolliryhmään. Matala lapsuus/nuoruusiän triglyseriditaso kuitenkin liittyi aikaisempaan ei-affektiivisen psykoosin puhkeamiseen.

Tämä tutkimus tarjoaa uutta tietoa non-affektiivisen psykoosin lapsuus- ja nuoruusiän riskitekijöistä, etenkin sellaisista, joihin voidaan vaikuttaa. Lisäksi se antaa perusteen sisällyttää liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta edistäviä interventioita osaksi psykoosin ehkäisyohjelmia.