”Nimiä vaihdellaan, jos siltä tuntuu. Nimiä annetaan ja valitaan ja jätetään nurkkiin lojumaan” Ursula Mursun ja Apila Pepitan Kuuilma-kirjasarja sateenkaarispefinä lastenkirjallisuutena
Jauhiainen, Ella (2025-03-24)
”Nimiä vaihdellaan, jos siltä tuntuu. Nimiä annetaan ja valitaan ja jätetään nurkkiin lojumaan” Ursula Mursun ja Apila Pepitan Kuuilma-kirjasarja sateenkaarispefinä lastenkirjallisuutena
Jauhiainen, Ella
(24.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025032821823
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025032821823
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen Ursula Mursun ja Apila Pepitan Kuuilma-lastenkirjasarjan osia
Myrtti ja noitatukka (2021), Myrtti ja kudelmataika (2022) ja Myrtti ja nuuskiva kinuski
(2023). Tarkastelen niitä keinoja, joilla kirjasarja ilmentää sateenkaarispefin
lastenkirjallisuuden, eli lapsille suunnatun, seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta
käsittelevän, tieteisfantasian genreen luettavan kirjallisuuden muotoja. Tutkin
sukupuolisuuden moninaisuuden kuvausta keskittyen erityisesti muunsukupuolisuuden ja
joustavan eli genderfluidin sukupuoli-identiteetin kuvauksiin. Tarkastelen näitä teemoja myös
sukupuolisensitiivisen kasvatuksen näkökulmasta.
Lähestyn teoksia tutkimalla henkilöhahmoja ja niihin liittyvää kuvausta kerronnassa ja
kuvituksessa. Keskityn erityisesti henkilöhahmoihin Kanerva, Alvar/Malva, Myrtti ja Tuuve.
Lisäksi tutkin nimien käyttöä ja kutsumistapoja. Kysyn, mitä teokset kertovat ja opettavat
nimien käytöstä sekä niiden voimasta. Käsittelen Ulkokuorta verrannollisena reaalimaailmaan
ja tarkastelen niitä tapoja, joilla Kuuilmassa rikotaan Ulkokuoren sukupuolinormeja ja kuinka
sukupuolen olettamista väistetään. Tarkastelen näitä kysymyksiä teosten kerronnassa ja
kuvituksessa queer-teoreettisen kirjallisuudentutkimuksen valossa.
Tutkielmani osoittaa, että Kuuilma-kirjasarjassa hyödynnetään sukupuolineutraalia kerrontaa.
Teoksissa rikotaan sukupuolisuuden normeja ulkonäössä ja nimien käytössä. Tutkielmani
osoittaa, että lasten sateenkaarispefin avulla voidaan tarkastella vaikeitakin aiheita
piilottamalla teemat kuvakieleen ja vertauksiin. Teoksissa nimet vertautuvat vaatteisiiin ja tätä
kautta nimiin sidottuja normeja päästään avaamaan, rikkomaan ja pohtimaan. Osoitan, että
lasten sateenkaarispefi voi tarjota moninaisia työkaluja sukupuolisensitiiviselle kasvatukselle.
Kirjasarja tarjoaa eskapismia ja uusia näkökulmia. Muunsukupuolisuutta ja sukupuolen
joustavuutta tarkastelemalla voidaan löytää uusia tapoja uusintaa ja uudistaa maskuliinisuutta
ja feminiinisyyttä ja jopa käsitystä sukupuolineutraaliudesta.
Myrtti ja noitatukka (2021), Myrtti ja kudelmataika (2022) ja Myrtti ja nuuskiva kinuski
(2023). Tarkastelen niitä keinoja, joilla kirjasarja ilmentää sateenkaarispefin
lastenkirjallisuuden, eli lapsille suunnatun, seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta
käsittelevän, tieteisfantasian genreen luettavan kirjallisuuden muotoja. Tutkin
sukupuolisuuden moninaisuuden kuvausta keskittyen erityisesti muunsukupuolisuuden ja
joustavan eli genderfluidin sukupuoli-identiteetin kuvauksiin. Tarkastelen näitä teemoja myös
sukupuolisensitiivisen kasvatuksen näkökulmasta.
Lähestyn teoksia tutkimalla henkilöhahmoja ja niihin liittyvää kuvausta kerronnassa ja
kuvituksessa. Keskityn erityisesti henkilöhahmoihin Kanerva, Alvar/Malva, Myrtti ja Tuuve.
Lisäksi tutkin nimien käyttöä ja kutsumistapoja. Kysyn, mitä teokset kertovat ja opettavat
nimien käytöstä sekä niiden voimasta. Käsittelen Ulkokuorta verrannollisena reaalimaailmaan
ja tarkastelen niitä tapoja, joilla Kuuilmassa rikotaan Ulkokuoren sukupuolinormeja ja kuinka
sukupuolen olettamista väistetään. Tarkastelen näitä kysymyksiä teosten kerronnassa ja
kuvituksessa queer-teoreettisen kirjallisuudentutkimuksen valossa.
Tutkielmani osoittaa, että Kuuilma-kirjasarjassa hyödynnetään sukupuolineutraalia kerrontaa.
Teoksissa rikotaan sukupuolisuuden normeja ulkonäössä ja nimien käytössä. Tutkielmani
osoittaa, että lasten sateenkaarispefin avulla voidaan tarkastella vaikeitakin aiheita
piilottamalla teemat kuvakieleen ja vertauksiin. Teoksissa nimet vertautuvat vaatteisiiin ja tätä
kautta nimiin sidottuja normeja päästään avaamaan, rikkomaan ja pohtimaan. Osoitan, että
lasten sateenkaarispefi voi tarjota moninaisia työkaluja sukupuolisensitiiviselle kasvatukselle.
Kirjasarja tarjoaa eskapismia ja uusia näkökulmia. Muunsukupuolisuutta ja sukupuolen
joustavuutta tarkastelemalla voidaan löytää uusia tapoja uusintaa ja uudistaa maskuliinisuutta
ja feminiinisyyttä ja jopa käsitystä sukupuolineutraaliudesta.