Käsityön opettajien kokemuksia induktiovaiheesta
Launonen, Elias; Rytkölä, Santeri (2025-03-05)
Käsityön opettajien kokemuksia induktiovaiheesta
Launonen, Elias
Rytkölä, Santeri
(05.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025040724198
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025040724198
Tiivistelmä
Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena oli selvittää millaista tukea ja perehdytystä vastavalmistuneet käsityönopettajat ovat saaneet heidän induktiovaiheensa aikana. Induktiovaihe on tutkielmassamme määritetty käsittävän työuran ensimmäiset 0–5 vuotta. Lisäksi halusimme selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat käsityönopettajien työssä pysymiseen sekä mahdolliseen alan vaihtoon induktiovaiheessa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että induktiovaiheen opettajat kohtaavat yleensä haasteita työssään, jotka esiintyvät perehdytyksen ja tuen saamisen vähäisyydellä. Aihe on edelleen relevantti, koska induktiovaiheessa saatu perehdytys ja tuen saaminen on yhteydessä työssä pysymiseen.
Halusimme tutkielmassamme tuoda esiin käsityönopettajien äänen, joten tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena kyselytutkimuksena. Kyselylomake piti sisällään sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Monivalintakysymykset olivat taustakysymyksiä, joilla selvitettiin vastaajien työkokemusta tai millaista käsityötä käsityönopettaja opettaa. Kyselylomake löytyy liitteenä työmme lopusta. Tutkimuskyselyn aineisto muodostui 32 vastaajasta, joiden työurat kyselyyn vastaamisen hetkellä vaihteli ensimmäisistä työvuosista aina yli kymmenen vuoden kokemuksen omaaviin käsityönopettajiin. Suurin osa vastaajista oli induktiovaiheen käsityönopettajia. Saatua aineistoa analysoitiin aineistolähteisen sisältöanalyysin kautta, jolloin vertasimme aineistoa aikaisempien tutkimuksien aineistoon.
Tuloksista saatiin selville, että puolet vastaajista kokivat heidän perehdytyksensä jääneen todella vähäiseksi tai sitä ei ollut lainkaan. Nämä vastaajat olivat jääneet ilman työturvallisuuslain ja OAJ:n määrittämää perehdytystä, jotka painottuvat käsityön opettajalla etenkin työturvallisuuteen käsityötiloissa. Hyvän perehdytyksen piirteiksi opettajat kertoivat mentoritoiminnan, vanhempien kollegoiden neuvot ja vinkit sekä kattavan perehdytyksen käsityötilojen laitteisiin ja yleisiin käytäntöihin. Tuloksista saatiin selville, että hieman yli puolet kokivat saaneensa tukea induktiovaiheessa muilta kollegoilta. Muiden kollegoiden tuki ilmeni pääosin konkreettisena apuna työtehtävissä sekä määrittämällä tutoropettaja. Hieman alle puolet vastavalmistuneista käsityönopettajista kokivat työyhteisön olevan merkittävä tekijä työssä pysymisen kannalta. Lisäksi omalla osaamisella ja mielenkiinnolla oli vaikutusta työssä pysymiseen. Tutkielmassa selvitettiin myös alanvaihtoa harkinneiden käsityönopettajien syitä alanvaihtoon. Yleisimpiä syitä alanvaihtoa harkinneille olivat työn kuormittavuus, haastavat oppilaat sekä palkka.
Halusimme tutkielmassamme tuoda esiin käsityönopettajien äänen, joten tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena kyselytutkimuksena. Kyselylomake piti sisällään sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Monivalintakysymykset olivat taustakysymyksiä, joilla selvitettiin vastaajien työkokemusta tai millaista käsityötä käsityönopettaja opettaa. Kyselylomake löytyy liitteenä työmme lopusta. Tutkimuskyselyn aineisto muodostui 32 vastaajasta, joiden työurat kyselyyn vastaamisen hetkellä vaihteli ensimmäisistä työvuosista aina yli kymmenen vuoden kokemuksen omaaviin käsityönopettajiin. Suurin osa vastaajista oli induktiovaiheen käsityönopettajia. Saatua aineistoa analysoitiin aineistolähteisen sisältöanalyysin kautta, jolloin vertasimme aineistoa aikaisempien tutkimuksien aineistoon.
Tuloksista saatiin selville, että puolet vastaajista kokivat heidän perehdytyksensä jääneen todella vähäiseksi tai sitä ei ollut lainkaan. Nämä vastaajat olivat jääneet ilman työturvallisuuslain ja OAJ:n määrittämää perehdytystä, jotka painottuvat käsityön opettajalla etenkin työturvallisuuteen käsityötiloissa. Hyvän perehdytyksen piirteiksi opettajat kertoivat mentoritoiminnan, vanhempien kollegoiden neuvot ja vinkit sekä kattavan perehdytyksen käsityötilojen laitteisiin ja yleisiin käytäntöihin. Tuloksista saatiin selville, että hieman yli puolet kokivat saaneensa tukea induktiovaiheessa muilta kollegoilta. Muiden kollegoiden tuki ilmeni pääosin konkreettisena apuna työtehtävissä sekä määrittämällä tutoropettaja. Hieman alle puolet vastavalmistuneista käsityönopettajista kokivat työyhteisön olevan merkittävä tekijä työssä pysymisen kannalta. Lisäksi omalla osaamisella ja mielenkiinnolla oli vaikutusta työssä pysymiseen. Tutkielmassa selvitettiin myös alanvaihtoa harkinneiden käsityönopettajien syitä alanvaihtoon. Yleisimpiä syitä alanvaihtoa harkinneille olivat työn kuormittavuus, haastavat oppilaat sekä palkka.