Neurokirjon henkilöiden kokemuksia vankilan sosiaalisesta ympäristöstä : ” - - kyl tähän niinku tottuu ja sopeutuu ja laitostuu”
Nyberg, Kaisa (2025-03-04)
Neurokirjon henkilöiden kokemuksia vankilan sosiaalisesta ympäristöstä : ” - - kyl tähän niinku tottuu ja sopeutuu ja laitostuu”
Nyberg, Kaisa
(04.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025040925324
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025040925324
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee neurokirjon henkilöiden kokemuksia vankilan sosiaalisesta ympäristöstä. Neurokirjon käsitteellä viitataan tässä tutkimuksessa erityisesti ADHD:hen ja autismikirjoon, jotka edustavat rikosoikeudellisessa järjestelmässä laajaa erityistarpeista ryhmäänsä (Rautanen, Harald, Tyni & JHL 2023, 45). Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten neurokirjon henkilöt kuvailevat vankilan sosiaalista ympäristöä ja millaisia asioita he nostavat sieltä kehittämismielessä esille. Neurokirjon henkilöiden kokemuksia suljetusta vankilasta on tärkeää tutkia, sillä eri neurokirjon piirteillä on huomattu olevan vaikutusta vankilaolosuhteisiin sopeutumisessa ja siellä pärjäämisessä. Lisäksi neurokirjon henkilöiden oikeusturvan toteutumattomuus ja vaikeudet kiinnittyä kuntoutukseen on ongelmallisia uusintarikollisuuksien määrien kannalta. (Kara, Mikkola & Tuusa 2020 a, 4.)
Tutkimuksessa keskitytään neurokirjon henkilöiden subjektiivisiin kokemuksiin, kuten vankilan päiväjärjestyksen vaikutuksiin, passiiviajan luomiin haasteisiin sekä heidän näkemyksiinsä vankilaympäristön kehittämisestä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla voitaisiin parantaa neurokirjon henkilöiden huomiointia ja heidän oikeusturvansa toteutumista rikosoikeudellisessa järjestelmässä. Tutkimuksen aineisto on kerätty nykyisiä ja aikaisemmin suljetussa vankilassa olleita neurokirjon henkilöitä haastattelemalla. Aineisto koostuu kolmesta haastatteluhetkellä vankilassa olleesta ja kahdesta aikaisemmin suljetussa vankilassa olleiden vankien haastatteluista. Haastateltavilta ei ole vaadittu diagnoosia, vaan oma kokemus neurokirjoon kuulumisesta on riittänyt tähän tutkimukseen. Haastattelut toteutettiin kesällä 2024 ja aineiston tarkastelussa käytettiin laadullisen tutkimuksen perusanalyysimenetelmää sisällönanalyysiä.
Aineistosta muodostettiin kolme erillistä teemaa ”vankilan arki”, ”vankilan sosiaalinen ympäristö” ja ”vankilan työntekijät” jäsentelemään tutkimustuloksia. Näissä teemoissa aineistossa ilmenneitä merkityksiä luokiteltiin erillisiin ylä- ja alaluokkiin kuvaamaan neurokirjon henkilöiden erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä vankilan sosiaalisesta ympäristöstä. Tutkimustulosten perusteella vankilassa on paljon neurokirjon henkilöiden siellä pärjäämistä haastavia tekijöitä, jotka ovat samassa linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Haastateltavien kertomuksista välittyi yleinen tietämättömyys neurokirjon erityispiirteistä suljetun vankilan eri osa-alueilla, jotka vaikuttivat henkilöiden suljetussa vankilassa pärjäämiseen, sekä eri toimintoihin ja vankila-arkeen kiinnittymiseen. Lisäksi suljetussa vankilassa kuvattiin olevan monia hyvinvointia ja toimintakykyä haastavia tekijöitä, mutta siitä huolimatta instituutiota kuvattiin yllättävän mukavana paikkana, johon sopeudutaan ja laitostutaan.
Tutkimuksessa keskitytään neurokirjon henkilöiden subjektiivisiin kokemuksiin, kuten vankilan päiväjärjestyksen vaikutuksiin, passiiviajan luomiin haasteisiin sekä heidän näkemyksiinsä vankilaympäristön kehittämisestä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla voitaisiin parantaa neurokirjon henkilöiden huomiointia ja heidän oikeusturvansa toteutumista rikosoikeudellisessa järjestelmässä. Tutkimuksen aineisto on kerätty nykyisiä ja aikaisemmin suljetussa vankilassa olleita neurokirjon henkilöitä haastattelemalla. Aineisto koostuu kolmesta haastatteluhetkellä vankilassa olleesta ja kahdesta aikaisemmin suljetussa vankilassa olleiden vankien haastatteluista. Haastateltavilta ei ole vaadittu diagnoosia, vaan oma kokemus neurokirjoon kuulumisesta on riittänyt tähän tutkimukseen. Haastattelut toteutettiin kesällä 2024 ja aineiston tarkastelussa käytettiin laadullisen tutkimuksen perusanalyysimenetelmää sisällönanalyysiä.
Aineistosta muodostettiin kolme erillistä teemaa ”vankilan arki”, ”vankilan sosiaalinen ympäristö” ja ”vankilan työntekijät” jäsentelemään tutkimustuloksia. Näissä teemoissa aineistossa ilmenneitä merkityksiä luokiteltiin erillisiin ylä- ja alaluokkiin kuvaamaan neurokirjon henkilöiden erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä vankilan sosiaalisesta ympäristöstä. Tutkimustulosten perusteella vankilassa on paljon neurokirjon henkilöiden siellä pärjäämistä haastavia tekijöitä, jotka ovat samassa linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Haastateltavien kertomuksista välittyi yleinen tietämättömyys neurokirjon erityispiirteistä suljetun vankilan eri osa-alueilla, jotka vaikuttivat henkilöiden suljetussa vankilassa pärjäämiseen, sekä eri toimintoihin ja vankila-arkeen kiinnittymiseen. Lisäksi suljetussa vankilassa kuvattiin olevan monia hyvinvointia ja toimintakykyä haastavia tekijöitä, mutta siitä huolimatta instituutiota kuvattiin yllättävän mukavana paikkana, johon sopeudutaan ja laitostutaan.