Technology-Facilitated Stalking as Gendered Form of Violence: Exploring the Role of International Law in Regulating Technology Corporations

Abstract

This thesis explores the regulation of technology corporations through international law in the context of technology-facilitated stalking, with a particular focus on its gendered nature as a form of violence. Technology-facilitated stalking, which includes behaviours such as unauthorised tracking, surveillance, and harassment, disproportionately affects women and other marginalised groups. The research examines the role of technology corporations as enablers of stalking, highlighting their complicity in harm through inadequate safeguards, privacy violations, and insufficient responses to misuse of their platforms.

The study employs a doctrinal and comparative methodology, analysing international legal instruments. The theoretical framework builds on principles of corporate accountability and human rights law, emphasising the need for international cooperation to bridge gaps in regulation.

The findings reveal significant deficiencies in current international legal mechanisms for holding corporations accountable for technology-facilitated harms. This thesis examines potential legal avenues to address technology-facilitated stalking, with a particular emphasis on proposals aimed at enhancing corporate responsibility.

The conclusions emphasise the urgent need for international legal reform to address the global nature of technology-facilitated gender-based violence and the transnational operations of technology corporations.

Tämä tutkielma tarkastelee teknologiayrityksiä koskevaa sääntelyä kansainvälisen oikeuden kautta teknologiavälitteisen vainoamisen kontekstissa, erityisesti keskittyen teknologiavälitteisen vainoamisen sukupuolittuneeseen luonteeseen väkivallan muotona. Teknologiavälitteinen vaino, johon kuluu muun muassa luvaton seuranta, valvonta ja häirintä, kohdistuu erityisesti naisiin ja muihin marginalisoituihin ryhmiin. Tutkimuksessa tarkastellaan teknologiayritysten roolia vainoamisen mahdollistajina ja korostetaan niiden osallisuutta vahingon aiheutumisessa puutteellisten suojatoimien, yksityisyydensuojan loukkausten ja riittämättömien väärinkäytöksiin reagoimisen kautta.

Tutkielma hyödyntää oikeusdogmaattista ja vertailevaa metodologiaa analysoimalla kansainvälistä sääntelyä. Teoreettinen viitekehys perustuu yritysvastuun ja ihmisoikeuksien periaatteille, painottaen kansainvälisen yhteistyön merkitystä sääntelyn puutteiden korjaamisessa.

Havainnot osoittavat merkittäviä puutteita nykyisissä kansainvälisissä oikeudellisissa mekanismeissa, jotka koskevat teknologiayritysten vastuuta teknologiavälitteisistä vahingoista. Tämä tutkielma tarkastelee mahdollisia juridisia ratkaisuja teknologiavälitteisen vainoamisen torjumiseksi, keskittyen erityisesti yritysvastuuta vahvistaviin ehdotuksiin.

Johtopäätöksissä korostetaan kansainvälisen oikeudellisen uudistuksen kiireellisyyttä teknologiavälitteisen sukupuolittuneen väkivallan globaalin luonteen sekä teknologiayritysten rajat ylittävän toiminnan vuoksi.