KHO:n linjaukset valitusoikeudesta ja perusoikeusrajoituksista Covid-19-pandemian aikana ja niiden vertautuminen Eurooppaan
Välke, Eemil (2025-03-29)
KHO:n linjaukset valitusoikeudesta ja perusoikeusrajoituksista Covid-19-pandemian aikana ja niiden vertautuminen Eurooppaan
Välke, Eemil
(29.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025040925252
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025040925252
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan KHO:n linjauksia ja arviointia valitusoikeudesta ja
perusoikeusrajoituksista Covid-19-pandemian aikana, valmiuslain käyttöönoton ja soveltamisen
ulkopuolella. Lisäksi tarkastellaan menettelyllisen oikeussuojan merkitystä yhteydessä
valitusoikeuteen ja rajoituksiin, sillä KHO:n ottama rooli jättää selvän sijan tätä valvontaa tekevälle
elimelle, PeVL:lle. Näitä seikkoja vertaillaan muuhun Eurooppaan ja erityisesti EIT:n tekemiin
tulkintoihin, jotta on mahdollista koota syvennetty näkökulma kontekstista sekä pandemian aikana,
että tulevaisuudessa. Linjausten ja arvioinnin tulkitsemisen pohjana toimii pandemian aikaiset
väliaikaiset säännökset, rajoituksia ilmentävät määräykset sekä HOL valitusoikeudellinen sääntely.
Tutkimuksen metodi on lainopillinen, sillä tutkimuksessa selvitetään voimassa olevan oikeuden
sisältöä. Tutkimuksessa pandemian aikana voimassa ollutta väliaikaista TTL:n sääntelyä ja sääntelyä
valitusoikeudesta ja perusoikeuksista tarkastellaan KHO:n ja EIT:n oikeuskäytännön kautta,
oikeustapausanalyysinä. Tutkimuksen erityisenä tarkoituksena on tarkastella perusoikeusrajoitusten
valvontaa ja punnintaa suhteessa pandemian terveysuhkaan ja miten tämä on vaikuttanut
valitusoikeuden tulkintoihin. Suomessa tulkintaa on tehnyt KHO. EIT:n tulkintaa tutkitaan vertaillen
KHO:hon, jotta saamme paremman kuvan mahdollisista Suomen oikeuskäytännön muutoksista
tulevaisuudessa.
Tutkimuksen tuloksina voidaan nähdä pandemiaa edeltävän valitusoikeuden tulkintakäytännön
soveltaminen myös pandemian aikaisten pitkälle menevien TTL:n mukaisten perusoikeusrajoitusten
aikana. KHO on vahvistanut Suomen perinteistä vallanjakoa jättäen lainsäädännön ja asetusten
perusoikeusrajoitusten arvioinnin PeVL:lle, tutkien tapauksissa lähinnä alempien määräysten kohdalla
muutoksenhakijoiden asianosaisuutta ja rajoitusten oikeasuhtaisuutta ja välttämättömyyttä.
Asianosaisuus on tulkittu HOL mukaisesti, kuten ennenkin pandemiaa ja pitkälle menevät rajoitukset
on tulkittu pitkälti oikeasuhtaisiksi ja välttämättömäksi, kunhan niiden asettajat ovat tehneet riittävät
selvitykset ja toimivaltaisuus on voitu todeta. EIT:n arvioinnissa ovat korostuneet samanlaiset seikat,
eikä suuria eriäväisyyksiä tulkinnoissa ole löydettävissä. EIT on antanut pandemian tilanteessa
liikkumavaraa sopimuspuolille terveysuhan määrittelyssä, mutta varmistanut, että määrityksiä on
noudatettu johdonmukaisesti ja yhdenvertaisesti.
perusoikeusrajoituksista Covid-19-pandemian aikana, valmiuslain käyttöönoton ja soveltamisen
ulkopuolella. Lisäksi tarkastellaan menettelyllisen oikeussuojan merkitystä yhteydessä
valitusoikeuteen ja rajoituksiin, sillä KHO:n ottama rooli jättää selvän sijan tätä valvontaa tekevälle
elimelle, PeVL:lle. Näitä seikkoja vertaillaan muuhun Eurooppaan ja erityisesti EIT:n tekemiin
tulkintoihin, jotta on mahdollista koota syvennetty näkökulma kontekstista sekä pandemian aikana,
että tulevaisuudessa. Linjausten ja arvioinnin tulkitsemisen pohjana toimii pandemian aikaiset
väliaikaiset säännökset, rajoituksia ilmentävät määräykset sekä HOL valitusoikeudellinen sääntely.
Tutkimuksen metodi on lainopillinen, sillä tutkimuksessa selvitetään voimassa olevan oikeuden
sisältöä. Tutkimuksessa pandemian aikana voimassa ollutta väliaikaista TTL:n sääntelyä ja sääntelyä
valitusoikeudesta ja perusoikeuksista tarkastellaan KHO:n ja EIT:n oikeuskäytännön kautta,
oikeustapausanalyysinä. Tutkimuksen erityisenä tarkoituksena on tarkastella perusoikeusrajoitusten
valvontaa ja punnintaa suhteessa pandemian terveysuhkaan ja miten tämä on vaikuttanut
valitusoikeuden tulkintoihin. Suomessa tulkintaa on tehnyt KHO. EIT:n tulkintaa tutkitaan vertaillen
KHO:hon, jotta saamme paremman kuvan mahdollisista Suomen oikeuskäytännön muutoksista
tulevaisuudessa.
Tutkimuksen tuloksina voidaan nähdä pandemiaa edeltävän valitusoikeuden tulkintakäytännön
soveltaminen myös pandemian aikaisten pitkälle menevien TTL:n mukaisten perusoikeusrajoitusten
aikana. KHO on vahvistanut Suomen perinteistä vallanjakoa jättäen lainsäädännön ja asetusten
perusoikeusrajoitusten arvioinnin PeVL:lle, tutkien tapauksissa lähinnä alempien määräysten kohdalla
muutoksenhakijoiden asianosaisuutta ja rajoitusten oikeasuhtaisuutta ja välttämättömyyttä.
Asianosaisuus on tulkittu HOL mukaisesti, kuten ennenkin pandemiaa ja pitkälle menevät rajoitukset
on tulkittu pitkälti oikeasuhtaisiksi ja välttämättömäksi, kunhan niiden asettajat ovat tehneet riittävät
selvitykset ja toimivaltaisuus on voitu todeta. EIT:n arvioinnissa ovat korostuneet samanlaiset seikat,
eikä suuria eriäväisyyksiä tulkinnoissa ole löydettävissä. EIT on antanut pandemian tilanteessa
liikkumavaraa sopimuspuolille terveysuhan määrittelyssä, mutta varmistanut, että määrityksiä on
noudatettu johdonmukaisesti ja yhdenvertaisesti.