Kompleksisuuden yhteys objektin sijavalintaan akateemisessa oppijansuomessa
Kunnas, Urho (2025-03-31)
Kompleksisuuden yhteys objektin sijavalintaan akateemisessa oppijansuomessa
(31.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025040925306
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025040925306
Tiivistelmä
Tämä tutkielma selvittää virheanalyysin keinoin objektin sijavaihtelua suomea toisena kielenä
puhuvien yliopisto-opiskelijoiden kirjoittamissa tenttivastauksissa. Edistyneiden
suomenoppijoiden korpuksesta saadut lauseet on luokiteltu sanajärjestyksen sekä objektin,
predikaatin ja subjektin morfologisten, syntaktisten ja semanttisten piirteiden perusteella, jotta
näiden ominaisuuksien yhteyttä objektin valintaan voidaan selvittää.
Yleisin virhetyyppi on nominatiiviobjektin käyttö partitiiviobjektin sijasta. Sen sijaan
partitiiviin merkityistä objekteista yli 95 prosenttia on oikeassa sijassa, eli partitiivi on
edistyneille suomenoppijoille selkeästi vain varmoissa tapauksissa käytetty sija.
Kompleksisuuden näkökulmasta silmiinpistävää on se, että nollapersoonaisissa lauseissa
objektin sijavalinnassa on tutkimuksen kategorioista eniten virheitä, sillä 28 prosenttia
nollapersoonaisten lauseiden objekteista on väärässä sijassa. Objektin semantiikka tekee
selvästi eroja, ja merkitykseltään abstraktit objektit ovat yleisemmin virheellisessä sijassa
kuin pronominiobjektit, ainesanaobjektit tai merkitykseltään laskettavat objektit. Verbin
semantiikka ei vaikuta olevan merkitsevässä yhteydessä objektin sijavalinnan virheisiin.
Tutkimus antaa lisätietoa objektin sijavalinnan virheisiin vaikuttavista tekijöistä ja voi auttaa
opetuksen kehittämisessä. Lisäksi se sisältää paljon määrällistä tietoa transitiivilauseiden
piirteistä akateemisessa oppijansuomessa.
puhuvien yliopisto-opiskelijoiden kirjoittamissa tenttivastauksissa. Edistyneiden
suomenoppijoiden korpuksesta saadut lauseet on luokiteltu sanajärjestyksen sekä objektin,
predikaatin ja subjektin morfologisten, syntaktisten ja semanttisten piirteiden perusteella, jotta
näiden ominaisuuksien yhteyttä objektin valintaan voidaan selvittää.
Yleisin virhetyyppi on nominatiiviobjektin käyttö partitiiviobjektin sijasta. Sen sijaan
partitiiviin merkityistä objekteista yli 95 prosenttia on oikeassa sijassa, eli partitiivi on
edistyneille suomenoppijoille selkeästi vain varmoissa tapauksissa käytetty sija.
Kompleksisuuden näkökulmasta silmiinpistävää on se, että nollapersoonaisissa lauseissa
objektin sijavalinnassa on tutkimuksen kategorioista eniten virheitä, sillä 28 prosenttia
nollapersoonaisten lauseiden objekteista on väärässä sijassa. Objektin semantiikka tekee
selvästi eroja, ja merkitykseltään abstraktit objektit ovat yleisemmin virheellisessä sijassa
kuin pronominiobjektit, ainesanaobjektit tai merkitykseltään laskettavat objektit. Verbin
semantiikka ei vaikuta olevan merkitsevässä yhteydessä objektin sijavalinnan virheisiin.
Tutkimus antaa lisätietoa objektin sijavalinnan virheisiin vaikuttavista tekijöistä ja voi auttaa
opetuksen kehittämisessä. Lisäksi se sisältää paljon määrällistä tietoa transitiivilauseiden
piirteistä akateemisessa oppijansuomessa.