Jäännöskuulon säilyminen sisäkorvaistuteleikkauksissa
Mielismäki, Otso (2025-04-03)
Jäännöskuulon säilyminen sisäkorvaistuteleikkauksissa
(03.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041426683
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041426683
Tiivistelmä
Kuulonalenema voi aiheuttaa potilaalle merkittävää haittaa ja toimintakyvyn laskua. Vaikeaa ja keskivaikeaa kuulovikaa voidaan kuntouttaa sisäkorvaistutteilla, joissa ääniprosessori välittää leikkauksessa sisäkorvaan asennetun elektrodijohdon välityksellä sähköisiä signaaleja, jotka aivot tulkitsevat ääneksi. Nykyisillä leikkausmenetelmillä voidaan säästää potilaan omia ääntä aistivia karvasoluja eli säilyttää jäännöskuuloa. Tämän tutkielman tavoite on tarkastella jäännöskuulon säilymistä sisäkorvaistuteleikkauksissa.
Aineistona oli Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2017–2024 leikattuja sisäkorvaistutepotilaita. Leikattuja korvia oli yhteensä 51 kappaletta. Aineisto jaettiin kahteen ryhmään: elektroakustinen stimulaatio (EAS) -sovituksen käyttäjiin (27 kpl) ja kontrolliryhmään (24 kpl), joilla ei suunniteltu EAS-sovituksen käyttöönottoa leikkauksen jälkeen. Aineistoon kerättiin muun muassa äänes- ja puheaudiometrisia mittaustuloksia.
Kontrolliryhmällä leikkausta edeltävät kuulokynnykset olivat keskimäärin EAS-ryhmää suurempia. Kontrolliryhmällä 0,125 kHz:n taajuudella kuulokynnys oli 26,2 dB suurempi, 0,250 kHz:n taajuudella 32,1 dB, 0,500 kHz:n taajuudella 25,6 dB ja 1 kHz:n taajuudella 7,3 dB suurempi. EAS-ryhmällä kuulokynnysten taso nousi vuoden kohdalla leikkauksesta 0,125 kHz:n taajuudella keskimäärin 8,1 dB, 0,250 kHz:n taajuudella 9,3 dB, 0,500 kHz:n taajuudella 3,9 dB ja 1 kHz:n taajuudella 11,3 dB. Leikkauksen myötä hälypuhetestitulokset paranivat. EAS-ryhmällä leikattavasta korvasta mitattujen hälypuhetestitulosten keskiarvo parani leikkausta edeltävästä arvosta vuoden seurannassa arvosta -1,5 dB arvoon -4,7 dB.
Aineistona oli Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2017–2024 leikattuja sisäkorvaistutepotilaita. Leikattuja korvia oli yhteensä 51 kappaletta. Aineisto jaettiin kahteen ryhmään: elektroakustinen stimulaatio (EAS) -sovituksen käyttäjiin (27 kpl) ja kontrolliryhmään (24 kpl), joilla ei suunniteltu EAS-sovituksen käyttöönottoa leikkauksen jälkeen. Aineistoon kerättiin muun muassa äänes- ja puheaudiometrisia mittaustuloksia.
Kontrolliryhmällä leikkausta edeltävät kuulokynnykset olivat keskimäärin EAS-ryhmää suurempia. Kontrolliryhmällä 0,125 kHz:n taajuudella kuulokynnys oli 26,2 dB suurempi, 0,250 kHz:n taajuudella 32,1 dB, 0,500 kHz:n taajuudella 25,6 dB ja 1 kHz:n taajuudella 7,3 dB suurempi. EAS-ryhmällä kuulokynnysten taso nousi vuoden kohdalla leikkauksesta 0,125 kHz:n taajuudella keskimäärin 8,1 dB, 0,250 kHz:n taajuudella 9,3 dB, 0,500 kHz:n taajuudella 3,9 dB ja 1 kHz:n taajuudella 11,3 dB. Leikkauksen myötä hälypuhetestitulokset paranivat. EAS-ryhmällä leikattavasta korvasta mitattujen hälypuhetestitulosten keskiarvo parani leikkausta edeltävästä arvosta vuoden seurannassa arvosta -1,5 dB arvoon -4,7 dB.