Usvametsästä pahan valtakuntaan : Traumat ja tabuaiheet Allu Tuppuraisen Rölli-lauluissa ja -tarinoissa vuosina 1985–1992
Laurila, Eemu (2025-03-24)
Usvametsästä pahan valtakuntaan : Traumat ja tabuaiheet Allu Tuppuraisen Rölli-lauluissa ja -tarinoissa vuosina 1985–1992
(24.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041527393
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041527393
Tiivistelmä
Näyttelijä Allan ”Allu” Tuppuraisen luoma Rölli on yksi kaikkien aikojen suosituimmista suomalaisista satuhahmoista. Hahmo on seikkaillut niin äänitteillä, tv-sarjassa kuin elokuvissakin, ja nauttinut alusta asti laajaa suosiota. Humorististen seikkailujen lisäksi Rölli-tarinoissa on alusta asti käsitelty myös vakavia aiheita. Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkin, miten Allu Tuppuraisen Rölli-kasetit vuosina 1985–1992 käsittelivät traumoja ja tabuaiheita. Syvennyn aiheeseen neljän teeman kautta, jotka ovat yksinäisyys, kuolema, pelot ja ennakkoluulot sekä pahuus. Teemojen kautta rakennan kokonaiskuvan siitä, miten Tuppurainen on käsitellyt Röllin kautta aiheita, joita ei ole perinteisesti ajateltu lastenkulttuurissa käsiteltävän.
Rölli luotiin alkujaan kuunnelmahahmoksi. Olen rajannut tutkimusaineistoni seitsemään alkuperäiseen Rölli-kasettiin, sillä nämä teokset ovat täysin Allu Tuppuraisen käsikirjoittamia. Lähestyn Rölli-kasetteja kuunnelmina, ja tarkastelen niitä suhteessa lastenkirjallisuuden ja mediakulttuurin kehitykseen. Taidemuotona kuunnelmat ovat lähellä näytelmiä ja näin ollen kirjallisuutta. Tuntuikin luonnolliselta käsitellä Rölliä suhteessa lastenkirjallisuuteen ja sen muutoksiin. Vaikka Röllin tarinat ovat ajattomia ja tavoittavat yhä uusia sukupolvia, on hahmo kuitenkin vahvasti 1980-luvun tuote. Tutkielmassani tuon esiin c-kasettien suosion kasvun ja erityisesti niin sanotun huoltoasemakasettikulttuurin merkityksen Röllin suosiolle. Metodina käytän lähilukemista.
Tutkielmassani havaitsin, että Allu Tuppurainen on Röllin hahmon kautta kirjoittanut auki omia traumojaan ja pelkojaan metaforisesti niin, että tarinoissa on oma tasonsa sekä lapsille että aikuisille. Tuppurainen on kertonut kirjoittaneensa hahmon ennen kaikkea itselleen, ja tästä syystä Röllin tarinoissa on alusta asti käsitelty myös sellaisia teemoja, mitä ei ole perinteisesti yhdistetty lastenfiktioon. Vaikka Röllin hahmon voidaan nähdä olevan jollain tapaa tuttu suurelle osalle suomalaisia, ei Rölliä ole akateemisessa maailmassa ennen tätä tutkiel maa käsitelty juuri lainkaan. Tutkielmani kartoittaa tätä tutkimuksen katvealueeseen jäänyttä ilmiötä ja laajentaa lastenkulttuurin tutkimuskenttää.
Rölli luotiin alkujaan kuunnelmahahmoksi. Olen rajannut tutkimusaineistoni seitsemään alkuperäiseen Rölli-kasettiin, sillä nämä teokset ovat täysin Allu Tuppuraisen käsikirjoittamia. Lähestyn Rölli-kasetteja kuunnelmina, ja tarkastelen niitä suhteessa lastenkirjallisuuden ja mediakulttuurin kehitykseen. Taidemuotona kuunnelmat ovat lähellä näytelmiä ja näin ollen kirjallisuutta. Tuntuikin luonnolliselta käsitellä Rölliä suhteessa lastenkirjallisuuteen ja sen muutoksiin. Vaikka Röllin tarinat ovat ajattomia ja tavoittavat yhä uusia sukupolvia, on hahmo kuitenkin vahvasti 1980-luvun tuote. Tutkielmassani tuon esiin c-kasettien suosion kasvun ja erityisesti niin sanotun huoltoasemakasettikulttuurin merkityksen Röllin suosiolle. Metodina käytän lähilukemista.
Tutkielmassani havaitsin, että Allu Tuppurainen on Röllin hahmon kautta kirjoittanut auki omia traumojaan ja pelkojaan metaforisesti niin, että tarinoissa on oma tasonsa sekä lapsille että aikuisille. Tuppurainen on kertonut kirjoittaneensa hahmon ennen kaikkea itselleen, ja tästä syystä Röllin tarinoissa on alusta asti käsitelty myös sellaisia teemoja, mitä ei ole perinteisesti yhdistetty lastenfiktioon. Vaikka Röllin hahmon voidaan nähdä olevan jollain tapaa tuttu suurelle osalle suomalaisia, ei Rölliä ole akateemisessa maailmassa ennen tätä tutkiel maa käsitelty juuri lainkaan. Tutkielmani kartoittaa tätä tutkimuksen katvealueeseen jäänyttä ilmiötä ja laajentaa lastenkulttuurin tutkimuskenttää.