Mentorointi valmentavan johtamisen muotona : Hiljaisen tiedon näkökulma yliopiston tenure track -mentorointiparien kohtaamisiin
Reentilä, Marianna (2025-03-21)
Mentorointi valmentavan johtamisen muotona : Hiljaisen tiedon näkökulma yliopiston tenure track -mentorointiparien kohtaamisiin
(21.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041526873
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041526873
Tiivistelmä
Organisaatioiden osaamisen keskittyessä yhä enemmän asiantuntijatietoon ja toisaalta suurten ikäluokkien eläköityessä yrityksillä on vaarana menettää kallisarvoista osaamista. Tästä syystä hiljaisen tiedon hyödyntäminen ja sen tunnistaminen organisaatiossa on tärkeää. Hiljaisen tiedon hyödyntäminen parantaa yrityksen kykyä innovoida, mikä puolestaan auttaa luomaan ja ylläpitämään yritysten ja organisaatioiden pitkän aikavälin kestävää kilpailukykyä. Myös asiantuntijatieto ja asiantuntijoiden kokemusperäinenosaaminen ovat organisaatioissa tärkeä voimavara ja kilpailukyvyn perusta. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaista mentoroinnin kautta jaettava hiljainen tieto on ja miten se siirtyy mentoroijalta mentoroitavalle Turun yliopiston tenure track -urapolkuohjelmassa. Tutkielmassa pyritään myös selvittämään, millaisia hyötyjä tästä on koko organisaatiolle ja toisaalta, miten tenure track - urapolkuohjelma vaikuttaa mentorin ja mentoroitavan ammatilliseen osaamiseen ja urakehitykseen.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään valmentavaa johtamista ja sen yhtä osa-aluetta, mentorointia. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan kokemuksellista tietoa ja siihen liittyviä näkymättömiä tiedon muotoja, kuten kehollista, intuitiivista ja hiljaista tietoa.
Tutkielman empiirinen osio toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkielmaa varten haastateltiin kolmea Turun yliopiston tenure track -mentorointiohjelmassa mukana olevaa mentorointiparia eli kolmea mentoria ja kolmea mentoroitavaa.
Tämän tutkielman tulokset osoittavat, että mentorointi on keskeinen väline hiljaisen tiedon, kuten kokemuksellisen tiedon, siirtämisessä. Nämä tiedon muodot auttavat mentoroitavia hahmottamaan uramahdollisuuksiaan, kehittämään osaamistaan ja valmistautumaan professorin työn vaatimuksiin.
Hiljaisen tiedon siirtyminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, erityisesti vapaamuotoisissa keskusteluissa, mentorin antamien esimerkkien ja palautteen avulla. Mentoroinnin hyödyt ulottuvat yksilön lisäksi organisaatioon, edistäen yhteistyötä, tiedon jakamista ja innovatiivisuutta. Mentorin tuki auttaa verkostoitumisessa ja auttaa mentoroitavaa navigoimaan organisaation epävirallisissa toimintatavoissa. Tutkielman tuloksissa haasteina tunnistettiin mentorointiohjelman rakenteen puuttuminen ja kiireisen työelämän vaatimukset, jotka voivat rajoittaa hiljaisen tiedon jakamisen syvyyttä.
Tutkielma korostaa valmentavan johtamisen roolia mentoroinnissa, jossa mentoroitavaa rohkaistaan itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon. Suosituksena esitetään, että mentorointiohjelmaa voisi kehittää lisäämällä rakennetta, kuten teemoitettuja keskusteluja ilman, että menetetään ohjelman joustavuus. Tutkielma tarjoaa arvokasta tietoa tenure track -ohjelman kehittämiseen ja hiljaisen tiedon hyödyntämiseen ja siirtämiseen. Se avaa mahdollisuuksia jatkotutkimukselle esimerkiksi tenure track -mentorointiohjelman vaikutuksista eri yliopistojen konteksteissa ja toisaalta siihen, millaisia vaikutuksia mentoroinnilla voi olla sekä mentorien että mentoroitavien työhyvinvointiin.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään valmentavaa johtamista ja sen yhtä osa-aluetta, mentorointia. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan kokemuksellista tietoa ja siihen liittyviä näkymättömiä tiedon muotoja, kuten kehollista, intuitiivista ja hiljaista tietoa.
Tutkielman empiirinen osio toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkielmaa varten haastateltiin kolmea Turun yliopiston tenure track -mentorointiohjelmassa mukana olevaa mentorointiparia eli kolmea mentoria ja kolmea mentoroitavaa.
Tämän tutkielman tulokset osoittavat, että mentorointi on keskeinen väline hiljaisen tiedon, kuten kokemuksellisen tiedon, siirtämisessä. Nämä tiedon muodot auttavat mentoroitavia hahmottamaan uramahdollisuuksiaan, kehittämään osaamistaan ja valmistautumaan professorin työn vaatimuksiin.
Hiljaisen tiedon siirtyminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, erityisesti vapaamuotoisissa keskusteluissa, mentorin antamien esimerkkien ja palautteen avulla. Mentoroinnin hyödyt ulottuvat yksilön lisäksi organisaatioon, edistäen yhteistyötä, tiedon jakamista ja innovatiivisuutta. Mentorin tuki auttaa verkostoitumisessa ja auttaa mentoroitavaa navigoimaan organisaation epävirallisissa toimintatavoissa. Tutkielman tuloksissa haasteina tunnistettiin mentorointiohjelman rakenteen puuttuminen ja kiireisen työelämän vaatimukset, jotka voivat rajoittaa hiljaisen tiedon jakamisen syvyyttä.
Tutkielma korostaa valmentavan johtamisen roolia mentoroinnissa, jossa mentoroitavaa rohkaistaan itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon. Suosituksena esitetään, että mentorointiohjelmaa voisi kehittää lisäämällä rakennetta, kuten teemoitettuja keskusteluja ilman, että menetetään ohjelman joustavuus. Tutkielma tarjoaa arvokasta tietoa tenure track -ohjelman kehittämiseen ja hiljaisen tiedon hyödyntämiseen ja siirtämiseen. Se avaa mahdollisuuksia jatkotutkimukselle esimerkiksi tenure track -mentorointiohjelman vaikutuksista eri yliopistojen konteksteissa ja toisaalta siihen, millaisia vaikutuksia mentoroinnilla voi olla sekä mentorien että mentoroitavien työhyvinvointiin.