K-pop -fanius osana elämää : Suomalaisten nuorten aikuisten k-pop -fanien tunteet ja kokemukset arjessa
Lehtimäki, Iiris (2025-03-13)
K-pop -fanius osana elämää : Suomalaisten nuorten aikuisten k-pop -fanien tunteet ja kokemukset arjessa
(13.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041527238
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041527238
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena ovat suomalaiset k-pop -fanit, eli eteläkorealaisen populaarimusiikin fanit. Tutkimuksen kohteena ovat heidän kokemansa yhteydet idoleihin sekä fanittamisen vaikutukset heidän arkeensa. Haastattelin työtä varten yhteensä seitsemää 20–27-vuotiasta nuorta aikuista hyödyntäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Nämä kyseiset haastattelut toimivat primaaritutkimusaineistonani. Tutkielmani myös avaa k-popin historiaa sekä eteläkorealaisen idoliteollisuuden toimintaa.
Haastatteluissa nousivat keskeisinä teemoina esiin faniuden kokemukset ja affektit, yhteisöllisyys sekä faniuksien monimuotoisuus, kuten esimerkiksi ”hiljaiset fanit” ja heidän faniutensa legitiimiys. Yksi keskeinen tulos oli se, että suomalaisia k-pop -faniuksia on olemassa monenlaisia ja fanit painottavat eri faniuden aspekteja arjessaan. Lisäksi fanittaminen lisää mielihyvän tunnetta, jota haetaan eri tavoin. Maantieteellinen etäisyys tai aikaero eivät nousseet tässä tutkielmassa esteeksi faniuden muodostumiselle.
Aineistoni siis myötäilee Kaarina Nikusen ajatusta kuudesta faniuden elementistä. Näitä elementtejä ovat affektiivisuus, toiminta, yhteisöllisyys, kytkös populaarikulttuuriin, identiteetti ja sukupuoli. Myös Pierre Bourdieun laajentamaa ajatusta pääomasta, erityisesti kulttuurisesta että sosiaalisesta, on luettavissa saamistani tuloksista. Fanius kerryttää näitä kahta pääomaa esimerkiksi kielen oppimisen ja muihin faneihin muodostettujen sosiaalisten suhteiden kautta.
Haastatteluissa nousivat keskeisinä teemoina esiin faniuden kokemukset ja affektit, yhteisöllisyys sekä faniuksien monimuotoisuus, kuten esimerkiksi ”hiljaiset fanit” ja heidän faniutensa legitiimiys. Yksi keskeinen tulos oli se, että suomalaisia k-pop -faniuksia on olemassa monenlaisia ja fanit painottavat eri faniuden aspekteja arjessaan. Lisäksi fanittaminen lisää mielihyvän tunnetta, jota haetaan eri tavoin. Maantieteellinen etäisyys tai aikaero eivät nousseet tässä tutkielmassa esteeksi faniuden muodostumiselle.
Aineistoni siis myötäilee Kaarina Nikusen ajatusta kuudesta faniuden elementistä. Näitä elementtejä ovat affektiivisuus, toiminta, yhteisöllisyys, kytkös populaarikulttuuriin, identiteetti ja sukupuoli. Myös Pierre Bourdieun laajentamaa ajatusta pääomasta, erityisesti kulttuurisesta että sosiaalisesta, on luettavissa saamistani tuloksista. Fanius kerryttää näitä kahta pääomaa esimerkiksi kielen oppimisen ja muihin faneihin muodostettujen sosiaalisten suhteiden kautta.