Suullisen kielitaidon arvioinnin asema peruskoulun englannin opetuksessa

Abstract

Suullisen kielitaidon opetus on ollut keskeinen osa kieltenopetusta viime vuosikymmenet, jolloin suullisen kielitaidon rooli on alkanut kielentutkimuksen ja opetuksen kentällä kasvamaan. Suullisen kielitaidon opetuksen menetelmät ja erityisesti arviointimenetelmät kuitenkin vaihtelevat opettajien kesken. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia näkemyksiä peruskoulun kieltenopettajilla on suullisen kielitaidon arvioinnin asemasta englannin oppiaineessa. Tarkoituksena on myös selvittää, miten suullista kielitaitoa arvioidaan ja millaisia haasteita suullisen kielitaidon arvioinnissa esiintyy.

Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa aineistona on hyödynnetty yhdeksän kieltenopettajan haastattelua, joita on analysoitu sisällönanalyysin avulla. Analyysin avulla aineistosta nostettiin esiin keskeisiä teemoja liittyen suullisen kielitaidon arvioinnin asemaan, arvioinnin käytänteisiin sekä haasteisiin. Tutkimuksen tuloksiksi muodostuivat kolme pääteemaa suullisen kielitaidon asema, suullisen kielitaidon arvioinnin käytänteet sekä suullisen kielitaidon arvioinnin haasteet, jotka parhaiten kuvaavat opettajien käsityksiä suullisen kielitaidon arvioinnista ja sen asemasta. Opettajat suosivat arvioinnissa formatiivista arviointia, observointia, suullisia kokeita sekä erilaisia äänitettäviä tehtäviä. Suullista kielitaitoa painotettiin arvioinnissa monella eri tavalla ja arvioinnin keskeiseksi lähtökohdaksi määriteltiin kommunikatiivinen kompetenssi. Arvioinnin haasteiksi opettajat kokivat suullisen kielitaidon delikaattiuden sekä arviointia ohjaavien dokumenttien, kuten opetussuunnitelman sekä opetusmateriaalien, heikkoudet.

Tutkielman perusteella suullisen kielitaidon arviointia ohjaavia dokumentteja tulisi kehittää, jotta suullisen kielitaidon arviointia voitaisiin peruskoulussa toteuttaa systemaattisesti ja tasapuolisesti. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi suullisen kielitaidon arvioinnin kehittämisessä, jotta opettajat voisivat rajallisten resurssiensa puitteissa toteuttaa tasa-arvoista arviointia.

The teaching of oral language skills has been a central part of language education for the past few decades, during which the role of oral proficiency has gained increasing importance in the fields of linguistics and language teaching. However, the methods used in oral language instruction and, in particular, assessment methods vary among teachers. The purpose of this study is to examine the perceptions of comprehensive school language teachers regarding the role of oral proficiency assessment in the English subject. Additionally, the study aims to explore how oral proficiency is assessed and what challenges arise in the assessment process.

This study is a qualitative research project utilizing interviews with nine language teachers as its data, analyzed using content analysis. Through this analysis, key themes related to the role of oral proficiency assessment, assesment practices, and challenges were identified. The findings of the study resulted in three main themes: the role of oral proficiency, assessment practices of oral proficiency, and challenges in oral proficiency assessment, which best describe teachers' views on oral proficiency assessment and its significance. Teachers favored formative assessment, observation, oral exams, and various recorded tasks in their evaluation methods. Oral proficiency was emphasized in assessment in multiple ways, with communicative competence being defined as the central foundation of assessment.

Teachers identified the delicacy of oral proficiency and the weaknessess of guiding documents, such as the curriculum and teaching materials, as key challenges in assessment. Based on the findings of this study, it is recommended that the documents guiding oral proficiency assessment be further developed to enable a more systematic and equitable assessment process in comprehensive schools. The results of this study can be utilized in the development of oral proficiency assessment to help teachers conduct fair assessments within the constraints of their limited resources.