Autismin kirjo median silmin : Diskurssianalyysi Yle.fi:n verkkojulkaisuista
Salminen, Eveliina; Talla, Maijastina (2025-03-11)
Autismin kirjo median silmin : Diskurssianalyysi Yle.fi:n verkkojulkaisuista
(11.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041526909
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041526909
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten Yleisradion (Yle) verkkojulkaisuissa käsitellään autismin kirjoa. Lisäksi selvitetään, mistä näkökulmasta verkkojulkaisut on kirjoitettu eli kenen ääni niissä tulee esiin. Valitsimme juuri Ylen verkkojulkaisut, sillä Ylellä on valtion omistamana mediana erilainen vastuu sisällöstään kuin yritysomisteisilla medioilla, kuten Iltalehdellä. Lisäksi Yle on tutkimusten mukaan Suomen luotetuin uutismedia.
Aiempien tutkimusten mukaan autismin kirjoa määritellään usein muiden ihmisten kautta. Esimerkiksi sanomalehdissä olevat tarinat autismin kirjosta eivät pohjaudu autismin kirjolla olevien haastatteluihin. Samoin kuin autismin kirjoa koskevissa uutisissa on harvoin käytetty apuna autismin kirjolla olevia henkilöitä tai aiheen ammattilaisia.
Tutkimuksen aineistoon valikoitui 30 Ylen verkkojulkaisua vuosilta 2015–2024. Tutkimusaineisto kerättiin Ylen hakukoneen avulla käyttämällä hakusanoja, kuten autismi, autismin kirjo ja Aspergerin oireyhtymä. Tuloksista rajattiin aiheeseen sopimattomat julkaisut pois. Jokaiselta vuodelta valittiin satunnaisotannalla kolme verkkojulkaisua, jolloin päädyttiin 30 verkkojulkaisuun.
Aineiston analysointiin käytettiin diskurssianalyysiä. Analyysiin sovellettiin kriittisen diskurssianalyysin perinteitä. Diskursseja ei valittu, vaan ne muodostuivat aineiston pohjalta. Ensin aineistoa kartoitettiin lukemalla se läpi ja merkitsemällä kiinnostavia kohtia ja sitaatteja, jonka jälkeen etsittiin yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia verkkojulkaisujen välillä. Lisäksi jokaisesta verkkojulkaisusta etsittiin kirjoitusnäkökulmaa, kukin näkökulma merkittiin tekstiin värikoodaamalla.
Analyysin perusteella aineistosta löytyi yhteensä viisi diskurssia: huolidiskurssi, funktionalistinen diskurssi, terveydenhuollon diskurssi, työelämään integroiva diskurssi ja tiedon vähäisyys -diskurssi. Verkkojulkaisuja oli kirjoitettu kuudesta näkökulmasta, jotka ovat seuraavat: huoltajien, koulumaailman, autismin kirjolla olevien, terveydenhuollon, työelämän ja tutkimusten näkökulma. Verkkojulkaisuja oli eniten autismin kirjolla olevien näkökulmasta.
Diskursseissa nousi esille seuraavia teemoja: koulujen ja terveydenhuollon resurssien puute, hoitopaikkojen vaihtelevat toimintatavat, yhteiskunnan arkeen sopeutumisen haasteet, autismin kirjon diagnosointi, työelämään sopeutuminen sekä vääristyneet stereotypiat. Verkkojulkaisuissa nousi eniten esille funktionalistinen diskurssi eli yhteiskunnan normeihin sosialisoituminen ja kasvaminen.
Siitä huolimatta, että verkkojulkaisuja oli kirjoitettu eniten autismin kirjolla olevien näkökulmasta, voidaan johtopäätöksenä todeta, että media kuvaa autismin kirjon yhä melko ongelmallisesti: autistisia henkilöitä ja heidän toimintaansa kuvataan yhä siten, ettei kirjon moninaisuutta ole otettu huomioon, kun kuvataan autismin kirjon henkilöitä joukkona. Tämä näkyi huomattavimmin työelämään integroivan diskurssin verkkojulkaisuissa. Jatkotutkimusaiheena olisi mielekästä tutkia esimerkiksi sitä, miten vuosien saatossa uutisten retoriset keinot autismin kirjosta kirjoittaessa on muuttunut tai onko ylipäätään tapa puhua autismin kirjosta muuttunut.
Aiempien tutkimusten mukaan autismin kirjoa määritellään usein muiden ihmisten kautta. Esimerkiksi sanomalehdissä olevat tarinat autismin kirjosta eivät pohjaudu autismin kirjolla olevien haastatteluihin. Samoin kuin autismin kirjoa koskevissa uutisissa on harvoin käytetty apuna autismin kirjolla olevia henkilöitä tai aiheen ammattilaisia.
Tutkimuksen aineistoon valikoitui 30 Ylen verkkojulkaisua vuosilta 2015–2024. Tutkimusaineisto kerättiin Ylen hakukoneen avulla käyttämällä hakusanoja, kuten autismi, autismin kirjo ja Aspergerin oireyhtymä. Tuloksista rajattiin aiheeseen sopimattomat julkaisut pois. Jokaiselta vuodelta valittiin satunnaisotannalla kolme verkkojulkaisua, jolloin päädyttiin 30 verkkojulkaisuun.
Aineiston analysointiin käytettiin diskurssianalyysiä. Analyysiin sovellettiin kriittisen diskurssianalyysin perinteitä. Diskursseja ei valittu, vaan ne muodostuivat aineiston pohjalta. Ensin aineistoa kartoitettiin lukemalla se läpi ja merkitsemällä kiinnostavia kohtia ja sitaatteja, jonka jälkeen etsittiin yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia verkkojulkaisujen välillä. Lisäksi jokaisesta verkkojulkaisusta etsittiin kirjoitusnäkökulmaa, kukin näkökulma merkittiin tekstiin värikoodaamalla.
Analyysin perusteella aineistosta löytyi yhteensä viisi diskurssia: huolidiskurssi, funktionalistinen diskurssi, terveydenhuollon diskurssi, työelämään integroiva diskurssi ja tiedon vähäisyys -diskurssi. Verkkojulkaisuja oli kirjoitettu kuudesta näkökulmasta, jotka ovat seuraavat: huoltajien, koulumaailman, autismin kirjolla olevien, terveydenhuollon, työelämän ja tutkimusten näkökulma. Verkkojulkaisuja oli eniten autismin kirjolla olevien näkökulmasta.
Diskursseissa nousi esille seuraavia teemoja: koulujen ja terveydenhuollon resurssien puute, hoitopaikkojen vaihtelevat toimintatavat, yhteiskunnan arkeen sopeutumisen haasteet, autismin kirjon diagnosointi, työelämään sopeutuminen sekä vääristyneet stereotypiat. Verkkojulkaisuissa nousi eniten esille funktionalistinen diskurssi eli yhteiskunnan normeihin sosialisoituminen ja kasvaminen.
Siitä huolimatta, että verkkojulkaisuja oli kirjoitettu eniten autismin kirjolla olevien näkökulmasta, voidaan johtopäätöksenä todeta, että media kuvaa autismin kirjon yhä melko ongelmallisesti: autistisia henkilöitä ja heidän toimintaansa kuvataan yhä siten, ettei kirjon moninaisuutta ole otettu huomioon, kun kuvataan autismin kirjon henkilöitä joukkona. Tämä näkyi huomattavimmin työelämään integroivan diskurssin verkkojulkaisuissa. Jatkotutkimusaiheena olisi mielekästä tutkia esimerkiksi sitä, miten vuosien saatossa uutisten retoriset keinot autismin kirjosta kirjoittaessa on muuttunut tai onko ylipäätään tapa puhua autismin kirjosta muuttunut.