Massiivisen verensiirtoprotokollan käyttö Tyksissä vuosina 2017–2021
Hakonen, Aino (2025-04-04)
Massiivisen verensiirtoprotokollan käyttö Tyksissä vuosina 2017–2021
(04.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041527170
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041527170
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tutkitaan Tyksissä 2017 käyttöön otettua massiivisen verensiirtoprotokollan käyttöä vuosien 2017 – 2021 aikana. Tarkoituksena on selvittää lisääntyneen protokollan käyttöön liittyviä tekijöitä, kuten protokollan laukaisijat, laukaisun syy ja etiologia, sekä potilaan verenvuotoon liittyviä fysiologisia suureita ja laboratorioarvoja.
Tutkimuksessa kerättiin tietoa potilastietojärjestelmästä ja verikeskuksen täyttämistä massiivisen verensiirtoprotokollan lomakkeista. Näistä taulukoitiin mitattavat suureet ja tiedot, joista tehtiin kuvaajia ja taulukoita havainnollistamaan tuloksia.
Tuloksissa huomataan protokollan vuosittainen lisääntynyt käyttö. Viidessä vuodessa käynnistyskerrat viisinkertaistuivat samalla myös protokollan peruutusten määrät kasvoivat. Vuosittain peruutettujen protokollien osuus vaihtelee 80 %–96 % välillä.
Tutkimuksessa käy ilmi massiivisen verensiirtoprotokollan puutteellinen ja vakiintumaton kirjaaminen potilasteksteihin. 82 %:ssa tapauksista ei tiedetä, kuka laukaisi protokollan. Suurin tiedetty ryhmä, joka käynnistää protokollaa on ensihoidon erikoislääkärit. Protokollan potilaiden fysiologisten suureiden sekä laboratorioarvojen keskiarvot sopivat massiivisesti vertavuotavan potilaan kliiniseen tilaan. Systolinen verenpaine ja hemoglobiini olivat matalia, kun taas syke ja hengitysfrekvenssi tavallista korkeampia. Potilaat olivat keskiarvollisesti asidoottisia sekä hyperlaktatemisia. Protokolla käynnistettiin 70 %:ssa tapauksista trauman takia. Vuoto indikaatiolla tehtyjä toimenpiteitä tehtiin 56 %:lle. Protokollan potilasta kuoli 27 %. Kuolleista 68 % oli traumapotilaita. Kuolleista traumapotilaista 62 % (n = 8) ei ehtinyt saamaan hoitoa. Tutkimus on katsaus Tyksin MTP:n käyttöön oton ensimmäisistä vuosista. Protokollan alkuun liittyen sen kirjaaminen potilasteksteihin ei ole vielä vakiintunut, mutta kirjaamista on kehitettävä systemaattisemmaksi, jotta protokollan käytön seuraaminen helpottuisi. Protokollaa käynnistettiin viiden vuoden seurannassa vuosittain enenevissä määrin, joka todennäköisesti liittyy protokollan tietoisuuden leviämiseen. Samalla kun tieto protokollasta leviää, täytyy myös tieto protokollan käynnistysindikaatioista levitä, ettei asiattomia käynnistämisiä tapahtuisi ja peruutusten määrä kasvaisi. Peruutetut protokollat voivat johtaa verituotteiden hukkaan joutumiseen.
Tutkimuksessa kerättiin tietoa potilastietojärjestelmästä ja verikeskuksen täyttämistä massiivisen verensiirtoprotokollan lomakkeista. Näistä taulukoitiin mitattavat suureet ja tiedot, joista tehtiin kuvaajia ja taulukoita havainnollistamaan tuloksia.
Tuloksissa huomataan protokollan vuosittainen lisääntynyt käyttö. Viidessä vuodessa käynnistyskerrat viisinkertaistuivat samalla myös protokollan peruutusten määrät kasvoivat. Vuosittain peruutettujen protokollien osuus vaihtelee 80 %–96 % välillä.
Tutkimuksessa käy ilmi massiivisen verensiirtoprotokollan puutteellinen ja vakiintumaton kirjaaminen potilasteksteihin. 82 %:ssa tapauksista ei tiedetä, kuka laukaisi protokollan. Suurin tiedetty ryhmä, joka käynnistää protokollaa on ensihoidon erikoislääkärit. Protokollan potilaiden fysiologisten suureiden sekä laboratorioarvojen keskiarvot sopivat massiivisesti vertavuotavan potilaan kliiniseen tilaan. Systolinen verenpaine ja hemoglobiini olivat matalia, kun taas syke ja hengitysfrekvenssi tavallista korkeampia. Potilaat olivat keskiarvollisesti asidoottisia sekä hyperlaktatemisia. Protokolla käynnistettiin 70 %:ssa tapauksista trauman takia. Vuoto indikaatiolla tehtyjä toimenpiteitä tehtiin 56 %:lle. Protokollan potilasta kuoli 27 %. Kuolleista 68 % oli traumapotilaita. Kuolleista traumapotilaista 62 % (n = 8) ei ehtinyt saamaan hoitoa. Tutkimus on katsaus Tyksin MTP:n käyttöön oton ensimmäisistä vuosista. Protokollan alkuun liittyen sen kirjaaminen potilasteksteihin ei ole vielä vakiintunut, mutta kirjaamista on kehitettävä systemaattisemmaksi, jotta protokollan käytön seuraaminen helpottuisi. Protokollaa käynnistettiin viiden vuoden seurannassa vuosittain enenevissä määrin, joka todennäköisesti liittyy protokollan tietoisuuden leviämiseen. Samalla kun tieto protokollasta leviää, täytyy myös tieto protokollan käynnistysindikaatioista levitä, ettei asiattomia käynnistämisiä tapahtuisi ja peruutusten määrä kasvaisi. Peruutetut protokollat voivat johtaa verituotteiden hukkaan joutumiseen.