Sinustromboosit ja etiologiset tekijät : Sinustromboosit Turussa vuosina 2016–2023
Alanen, Elina (2025-04-03)
Sinustromboosit ja etiologiset tekijät : Sinustromboosit Turussa vuosina 2016–2023
(03.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041526897
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041526897
Tiivistelmä
Sinustromboosit eli aivojen laskimotukokset ovat harvinainen aivoverenkiertohäiriö. Tässä syventävien opintojen kirjallisessa työssä käsitellään sinustromboosien altistavia tekijöitä, diagnostiikkaa ja hoitoa. Sinustrombooseille on useita tunnettuja altistavia tekijöitä, kuten synnynnäiset tukostaipumusta lisäävät sairaudet, estrogeenia sisältävät hormonaaliset valmisteet, raskaus ja lapsivuodeaika sekä maligniteetit. Viime vuosien aikana altistavien tekijöiden joukkoon on liitetty myös koronavirusinfektiot ja adenovirusvälitteiset koronarokotteet. Sinustromboosien oirekuva on moninainen ja pelkän oirekuvan mukaan ei diagnostiikkaa voida tehdä. Sinustromboosit diagnosoidaan radiologisin menetelmin tietokonetomografia- tai magneettikuvantamisella. Aivojen laskimotukokset hoidetaan kuten muutkin laskimotukokset verenohennuslääkkein.
Kirjallisuuskatsauksessa käytettiin PubMed- ja Google Scholar-tietokannoista löytyviä julkaisuja. Tietoa haettiin molemmista tietokannoista useilla eri hakulausekkeilla. Aineistosta rajautuivat pois sellaiset julkaisut, jotka eivät sisältäneet aiheen kannalta hyödyllistä tietoa, joihin ei ollut käyttöoikeuksia, jotka olivat tiedoiltaan vanhentuneita tai joiden julkaisuajankohdasta oli yli 20 vuotta.
Osana syventäviä opintojani keräsin potilasmateriaalia Sinustromboosit Turussa-tutkimukseen. Sinustromboosit Turussa-tutkimuksessa tutkitaan vuosien 2016–2023 välisenä aikana sinustromboosiin sairastuneita potilaita. Potilaista kerättiin perusdemografiset tiedot sekä kattavasti tietoa hoitomuotoihin, kuvantamistuloksiin ja altistaviin tekijöihin liittyen. Potilaat jaettiin kahteen tutkimusryhmään diagnoosivuosien perusteella. Vuosien 2016–2019 välisenä aikana diagnoosin saaneita potilaita verrattiin vuosien 2020–2023 aikana sairastuneisiin potilaisiin, jotta nähtäisiin koronaepidemian mahdollinen osuus TYKS-alueen väestössä. Ajanjaksojen välillä ei havaittu eroavaisuutta ikäjakaumassa tai etiologisissa tekijöissä. Tutkimuksen tarkoituksena on jatkossa parantaa sinustromboosien diagnostiikkaa ja hoitoa.
Kirjallisuuskatsauksessa käytettiin PubMed- ja Google Scholar-tietokannoista löytyviä julkaisuja. Tietoa haettiin molemmista tietokannoista useilla eri hakulausekkeilla. Aineistosta rajautuivat pois sellaiset julkaisut, jotka eivät sisältäneet aiheen kannalta hyödyllistä tietoa, joihin ei ollut käyttöoikeuksia, jotka olivat tiedoiltaan vanhentuneita tai joiden julkaisuajankohdasta oli yli 20 vuotta.
Osana syventäviä opintojani keräsin potilasmateriaalia Sinustromboosit Turussa-tutkimukseen. Sinustromboosit Turussa-tutkimuksessa tutkitaan vuosien 2016–2023 välisenä aikana sinustromboosiin sairastuneita potilaita. Potilaista kerättiin perusdemografiset tiedot sekä kattavasti tietoa hoitomuotoihin, kuvantamistuloksiin ja altistaviin tekijöihin liittyen. Potilaat jaettiin kahteen tutkimusryhmään diagnoosivuosien perusteella. Vuosien 2016–2019 välisenä aikana diagnoosin saaneita potilaita verrattiin vuosien 2020–2023 aikana sairastuneisiin potilaisiin, jotta nähtäisiin koronaepidemian mahdollinen osuus TYKS-alueen väestössä. Ajanjaksojen välillä ei havaittu eroavaisuutta ikäjakaumassa tai etiologisissa tekijöissä. Tutkimuksen tarkoituksena on jatkossa parantaa sinustromboosien diagnostiikkaa ja hoitoa.