Tuoretta tutkimustietoa aikuisten elektiivisten leikkauspotilaiden riittävästä paastoajasta ja aspiraatioriskin arvioinnista

Abstract

Keuhkoaspiraatio anestesian aikana on harvinainen, mutta vakava ja pahimmassa tapauksessa jopa potilaan menehtymiseen johtava komplikaatio. Aspiraatioriskin pienentämiseen tähtäävät keinot, kuten riittävän pitkä paastoaika ja potilaskohtainen riskitekijät huomioiva anestesiasuunnitelma ovat olennaisia osa-alueita leikkausta edeltävässä valmistelussa. Tämän systemaattisen katsausartikkelin tavoitteena oli kartoittaa, mitä uutta tietoa on julkaistu viimeisten 10 vuoden aikana liittyen aikuisten elektiivisten leikkauspotilaiden riittävään paastoajan pituuteen ja aspiraatioriskin arviointiin. Artikkeli on lähetetty julkaistavaksi Finnanest-lehteen.

Aineistoa kerättiin viidestä eri tietokannasta, ja hakutulosten rajaamisen jälkeen lopulliseen tarkasteluun otettiin 117 artikkelia. Lähteet jaettiin kahdeksaan eri kategoriaan tulosten jäsentelyä varten: ultraäänen käyttökelpoisuus menetelmänä riskinarvioinnissa, ultraäänen käyttö riskin arviointiin eri potilasryhmissä, diabetespotilaiden aspiraatioriski ja riittävä paasto, GLP-1-reseptoriantagonistit – aspiraatioriski ja paasto, preoperatiivinen ravitsemus ja nesteytys liittyen paastoon ja aspiraatioriskiin, purukumi, tupakka ja muut nautintoaineet liittyen paastoon ja aspiraatioriskiin, riittävä paastoaika sekä muut-kategoria.

Tuloksissa painottui erityisesti lisääntyvä kiinnostus ultraäänitutkimuksen käyttökelpoisuutta kohtaan kliinisen päätöksenteon tukena aspiraatioriskin arvioinnissa, vaikka sen sovellettavuus esimerkiksi poikkeavan mahasuolikanavan anatomian omaavilla potilailla vaatii vielä lisäselvittelyjä. Toinen merkittävä teema oli GLP-1-reseptorianalogien käytön vaikutus leikkausta edeltävään valmisteluun niiden mahantyhjenemistä hidastavan vaikutusmekanisminsa vuoksi. Tämänhetkinen tutkimustieto ei vielä tarjoa riittävää näyttöä näille potilaille sopivasta paastoajasta tai lääkkeen tauottamisen kestosta ennen anestesiaa. Preoperatiivinen nesteytys ja ravitsemus mm. hiilihydraattijuomilla kaksi tuntia ennen anestesiaa näyttää turvalliselta aineistoon sisältyneissä tutkimuksissa, ja sillä vaikuttaa olevan etuja pitkään nestepaastoon verrattuna. Tulokset koskivat kuitenkin pääasiassa matalan aspiraatioriskin potilaita, joten turvallisuuden osoittaminen eri potilasryhmissä vaatisi lisää tutkimusta. Monen tekijän, kuten ylipainon, diabeteksen ja munuaisten vajaatoiminnan on havaittu lisäävän riskiä suurentuneeseen jäännösmahansisältöön paaston jälkeen. Havaintojen yhteys varsinaiseen aspiraatioriskin suurentumiseen jää kuitenkin usein epäselväksi, sillä aspiraatiotapaukset ovat harvinaisia.