"She didn't understand the horror of watching your body star in something your mind didn't agree to." Psyykkinen trauma ja identiteetti Kate Elizabeth Russellin romaanissa My Dark Vanessa
Tapola, Pauliina (2025-04-07)
"She didn't understand the horror of watching your body star in something your mind didn't agree to." Psyykkinen trauma ja identiteetti Kate Elizabeth Russellin romaanissa My Dark Vanessa
Tapola, Pauliina
(07.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041527134
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041527134
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa käsittelen Kate Elizabeth Russellin romaania My Dark Vanessa (2020) psyykkisen trauman ja identiteetin käsittelyn näkökulmista. Tutkin, miten romaanissa kuvataan psyykkistä traumaa sekä sitä, miten päähenkilön identiteetti romaanissa rakentuu. Romaani käsittelee päähenkilönsä Vanessan yksityiskoulussa kokemaa hyväksikäyttöä, suhtautumista siihen sekä tapahtuneen kanssa elämistä. Vaikka Vanessa ei romaanissa itse ajattele tulleensa hyväksikäytetyksi, lukijalle selviää, että tapahtumat ovat olleet hänelle erittäin traumaattisia. Analysoinkin sitä, millaisin keinoin traumaa kuvataan, miten trauma vaikuttaa Vanessan identiteettiin ja miten hän itse pyrkii identiteettiään rakentamaan ja suojelemaan.
Tutkielmassani hyödynnän traumatutkimusta ja -teoriaa sekä teoriaa identiteetin muodostumisesta. Keskeisimpinä lähteinäni toimivat J. Roger Kurtzin toimittama Trauma and Literature (2018), Maxine Schnallin ja Marlene Steinbergin kirjoittama The Stranger in the Mirror. Dissociation – The Hidden Epidemic (2003) sekä Colin Davisin ja Hanna Meretojan toimittama The Routledge Companion to Literature and Trauma (2020).
Tutkielmani osoittaa, että trauman kuvaamiseen hyödynnetään kielikuvia sekä erilaisia kerronnan keinoja, joista keskeisiä ovat toisto sekä tapahtumien kuvaus, jonka avulla Vanessan tunteet, ajatukset ja muistot tuodaan esille. Vanessan identiteetin rakentumiseen puolestaan vaikuttavat ratkaisevasti hyväksikäyttävä opettaja Strane sekä populaarikulttuuri, jonka ympäröimänä Vanessa elää. Näihin narratiiveihin kiinnittynyttä identiteettiä Vanessa pyrkii suojelemaan kieltämällä tapahtuneiden olleen hyväksikäyttöä sekä ylläpitämällä ajatusta, että hänen ja Stranen suhde oli tasapuolinen rakkaussuhde. Trauma vaikuttaa negatiivisesti myös Vanessan elämänhallintaan sekä ihmissuhteisiin.
Mahdollisen jatkotutkimuksen aiheiksi tutkielmassani nousevat romaanin epäluotettava kerronta, johon traumakokemus ja siihen identifioituminen vahvasti vaikuttavat, sekä romaanin suhde traumasta paranemisen prosessiin. Olisi tärkeää tutkia myös romaanissa laajemmin ilmenevää naisten ja tyttöjen yhteiskunnallista hyväksikäyttöä, heidän kohtaamaansa väkivaltaa sekä naisvihaa.
Tutkielmassani hyödynnän traumatutkimusta ja -teoriaa sekä teoriaa identiteetin muodostumisesta. Keskeisimpinä lähteinäni toimivat J. Roger Kurtzin toimittama Trauma and Literature (2018), Maxine Schnallin ja Marlene Steinbergin kirjoittama The Stranger in the Mirror. Dissociation – The Hidden Epidemic (2003) sekä Colin Davisin ja Hanna Meretojan toimittama The Routledge Companion to Literature and Trauma (2020).
Tutkielmani osoittaa, että trauman kuvaamiseen hyödynnetään kielikuvia sekä erilaisia kerronnan keinoja, joista keskeisiä ovat toisto sekä tapahtumien kuvaus, jonka avulla Vanessan tunteet, ajatukset ja muistot tuodaan esille. Vanessan identiteetin rakentumiseen puolestaan vaikuttavat ratkaisevasti hyväksikäyttävä opettaja Strane sekä populaarikulttuuri, jonka ympäröimänä Vanessa elää. Näihin narratiiveihin kiinnittynyttä identiteettiä Vanessa pyrkii suojelemaan kieltämällä tapahtuneiden olleen hyväksikäyttöä sekä ylläpitämällä ajatusta, että hänen ja Stranen suhde oli tasapuolinen rakkaussuhde. Trauma vaikuttaa negatiivisesti myös Vanessan elämänhallintaan sekä ihmissuhteisiin.
Mahdollisen jatkotutkimuksen aiheiksi tutkielmassani nousevat romaanin epäluotettava kerronta, johon traumakokemus ja siihen identifioituminen vahvasti vaikuttavat, sekä romaanin suhde traumasta paranemisen prosessiin. Olisi tärkeää tutkia myös romaanissa laajemmin ilmenevää naisten ja tyttöjen yhteiskunnallista hyväksikäyttöä, heidän kohtaamaansa väkivaltaa sekä naisvihaa.