”Kuvat alkoivat sekoittua silmissäni” : Toisto ja trauma Nawal El Saadawin teoksessa Nainen nollapisteessä
Kähkönen, Elsi (2025-04-07)
”Kuvat alkoivat sekoittua silmissäni” : Toisto ja trauma Nawal El Saadawin teoksessa Nainen nollapisteessä
Kähkönen, Elsi
(07.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041527326
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041527326
Tiivistelmä
Tutkielmassani käsittelen toiston eri muotoja ja niiden suhdetta trauman kuvaukseen egyptiläisen kirjailijan Nawal El Saadawin teoksessa Nainen nollapisteessä. Tutkielman tarkoitus on analysoida yhteyksiä teoksen toistuvien elementtien ja trauman välillä. Analyysin kohteena toiston tasoista ovat erityisesti teoksessa keskeisessä osassa oleva silmämotiivi, henkilöhahmojen samanlaisina toistuvat keskustelut sekä traumaattisten tapahtumien kuvausten toisteisuus. Tutkin myös teoksen toisteista rakennetta väkivallan kehän ajatuksen avulla. Toistuvat elementit luovat siis kehän, josta päähenkilö ei pääse pois, vaan tapahtuvat toistuvat kaavamaisesti.
Tutkimus on toteutettu erityisesti lähiluvun keinoin. Teoreettisena viitekehyksenäni ovat postkolonialistinen traumatutkimus sekä feministinen kirjallisuudentutkimus. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että teoksen runsas toiston käyttö on yhteydessä trauman kuvaukseen. Kun tapahtumat toistuvat samanlaisina, sulautuvat ne yhteen, ja yksittäisen tapahtuman merkitys pienenee. Samalla toisto antaa mahdollisuuksia kertoa myös sellaisia trauman kokemuksia, joista muistikuvat eivät ole selkeitä. Toiston kautta trauman kuvauksessa korostuu ennen kaikkea jatkuva, kulttuurinen trauman kokemus, joka ei ole suoraan yhdistettävissä tiettyyn traumaattiseen tapahtumaan. Teoksessa tämä näyttäytyy kehänä, jonka pyörivää liikettä ei voi pysäyttää. Tutkielma antaa myös mahdollisuuksia jatkotutkimukseen aiheen parissa. Koska samat teemat toistuvat Nawal El Saadawin tuotannossa laajasti, antaisi laajemmalla aineistolla toteutettu vertaileva tutkimus lisää näkökulmia tutkielmassani käsiteltyihin kysymyksiin.
Tutkimus on toteutettu erityisesti lähiluvun keinoin. Teoreettisena viitekehyksenäni ovat postkolonialistinen traumatutkimus sekä feministinen kirjallisuudentutkimus. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että teoksen runsas toiston käyttö on yhteydessä trauman kuvaukseen. Kun tapahtumat toistuvat samanlaisina, sulautuvat ne yhteen, ja yksittäisen tapahtuman merkitys pienenee. Samalla toisto antaa mahdollisuuksia kertoa myös sellaisia trauman kokemuksia, joista muistikuvat eivät ole selkeitä. Toiston kautta trauman kuvauksessa korostuu ennen kaikkea jatkuva, kulttuurinen trauman kokemus, joka ei ole suoraan yhdistettävissä tiettyyn traumaattiseen tapahtumaan. Teoksessa tämä näyttäytyy kehänä, jonka pyörivää liikettä ei voi pysäyttää. Tutkielma antaa myös mahdollisuuksia jatkotutkimukseen aiheen parissa. Koska samat teemat toistuvat Nawal El Saadawin tuotannossa laajasti, antaisi laajemmalla aineistolla toteutettu vertaileva tutkimus lisää näkökulmia tutkielmassani käsiteltyihin kysymyksiin.