Koulunkäynninohjaajan ja opettajan yhteistyö liikunnanopetuksessa : Ohjaajien kokemuksia yhteistyön edellytyksistä ja omasta roolista liikunnanopetuksessa
Luukkanen, Johannes; Rantakangas, Julius (2025-04-07)
Koulunkäynninohjaajan ja opettajan yhteistyö liikunnanopetuksessa : Ohjaajien kokemuksia yhteistyön edellytyksistä ja omasta roolista liikunnanopetuksessa
Luukkanen, Johannes
Rantakangas, Julius
(07.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041527342
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041527342
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on rakentaa ymmärrystä koulunkäynninohjaajan ja opettajan välisestä yhteistyöstä peruskoulun liikunnanopetuksessa. Tarkastelun kohteena on koulunkäynninohjaajien kokemukset yhteistyöstä työparin kanssa, sekä ohjaajien kokemukset roolistaan peruskoulun liikunnanopetuksessa.
Aihe on ajankohtainen ja tärkeä monista eri syistä. Julkisessa keskustelussa lisääntynyt huoli oppilaiden tuen tarpeiden lisääntymisestä, luokkakokojen kasvattamisesta ja inkluusioperiaatteen soveltamisesta yhdistettynä julkisen talouden heikkoon tulevaisuusnäkymään kääntää huomion olemassa olevien resurssien hyödyntämiseen. Alakoulun liikuntakasvatuksella on myös mahdollisuuksia vastata liikkumisen vähentymiseen nuorten keskuudessa. Liikuntatunneilla tapahtuva ammatillinen yhteistyö on niukasti tutkittu, mutta tarpeellinen tutkimusaihe.
Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmillä ja fenomenologisella tutkimusotteella. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoituna haastatteluna neljältä (n=4) koulunkäynninohjaajalta. Haastateltavista kaksi työskenteli alakoulun yleisopetuksen ryhmässä, yksi alakoulun pienryhmässä sekä yksi yläkoulussa. Haastattelujen aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tulosten mukaan yhteistyön edellytyksiä liikunnanopetuksessa koulunkäynninohjaajien näkökulmasta ovat liikunnan mielekkyys, työparin välinen henkilökohtainen suhde, yhteinen ajankäyttö sekä ulkopuoliset tekijät. Osa edellytyksistä liittyi vahvasti yleiseen yhteistyöhön opettajan kanssa oppiaineesta riippumatta, mutta myös erityisesti liikunnan oppiaineeseen liittyviä edellytyksiä havaittiin. Koulunkäynninohjaat kokevat monenlaisia rooleja liikunnanopetuksessa, jotka vaihtelevat tilanteiden ja työparien välillä. Yksittäinen henkilö saattaa kokea toimivansa erilaisissa rooleissa työssään. Tunnistettuja roolikuvauksia olivat opettajan ja oppilaan tukeminen, itsenäiseen suorittamiseen keskittyvä orientaatio, tasa-arvoinen pedagoginen ammattilainen sekä sekalaisia tehtäviä hoitava yleishenkilö.
Tulosten perusteella voitiin todeta, että koulunkäynninohjaajat kokevat yhteistyön liikuntatunneilla mielekkääksi sekä ainakin osa toivoisi mahdollisuutta vahvempaan osallisuuteen opetuksessa ja sen eri vaiheissa. Koulunkäynninohjaajan orientaatio liikunnan oppiainetta kohtaan tulisi ottaa huomioon opetuksen järjestämisessä. Lisäksi koulunkäynninohjaajien kokemat erilaiset roolit yhteistyössä riippuvat vahvasti työparista, mikä vahvistaa tiedon tarvetta aiheeseen liittyen. The aim of the study is to build an understanding of the collaboration between school assistants and teachers in physical education in primary schools. The focus is on the experiences of school assistants regarding collaboration with their partners, as well as their experiences of their roles in physical education.
The topic is timely and important for various reasons. Public discussion has increased concerns about the growing needs for student support, increasing class sizes, and the application of the principle of inclusion, combined with the weak future outlook of public finances, which shifts attention to the utilization of existing resources. Primary school physical education also has opportunities to address the decrease in physical activity among young people. Professional collaboration in physical education classes has been scarcely studied but is a necessary research topic.
The study was conducted using qualitative research methods and a phenomenological research approach. The research data was collected through semi-structured interviews with four (n=4) school assistants. Two of the interviewees worked in general education groups in primary school, one in a small group in primary school, and one in secondary school. The interview data was analyzed using data-driven content analysis methods.
According to the results, the prerequisites for collaboration in physical education from the perspective of school assistants include the meaningfulness of physical education, the personal relationship between partners, shared time management, and external factors. Some prerequisites were strongly related to general collaboration with the teacher regardless of the subject, but prerequisites specifically related to the subject of physical education were also identified. School assistants experience various roles in physical education, which vary depending on the situations and partners. An individual may feel they are functioning in different roles in their work. Identified role descriptions included supporting the teacher and student, focusing on independent performance, being an equal pedagogical professional, and performing miscellaneous tasks as a generalist.
Based on the results, it can be concluded that school assistants find collaboration in physical education classes meaningful, and at least some would like the opportunity for stronger involvement in teaching and its various stages. The orientation of school assistants towards the subject of physical education should be taken into account in the organization of teaching. Additionally, the different roles experienced by school assistants in collaboration strongly depend on their partners, which reinforces the need for knowledge related to the topic.
Aihe on ajankohtainen ja tärkeä monista eri syistä. Julkisessa keskustelussa lisääntynyt huoli oppilaiden tuen tarpeiden lisääntymisestä, luokkakokojen kasvattamisesta ja inkluusioperiaatteen soveltamisesta yhdistettynä julkisen talouden heikkoon tulevaisuusnäkymään kääntää huomion olemassa olevien resurssien hyödyntämiseen. Alakoulun liikuntakasvatuksella on myös mahdollisuuksia vastata liikkumisen vähentymiseen nuorten keskuudessa. Liikuntatunneilla tapahtuva ammatillinen yhteistyö on niukasti tutkittu, mutta tarpeellinen tutkimusaihe.
Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmillä ja fenomenologisella tutkimusotteella. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoituna haastatteluna neljältä (n=4) koulunkäynninohjaajalta. Haastateltavista kaksi työskenteli alakoulun yleisopetuksen ryhmässä, yksi alakoulun pienryhmässä sekä yksi yläkoulussa. Haastattelujen aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tulosten mukaan yhteistyön edellytyksiä liikunnanopetuksessa koulunkäynninohjaajien näkökulmasta ovat liikunnan mielekkyys, työparin välinen henkilökohtainen suhde, yhteinen ajankäyttö sekä ulkopuoliset tekijät. Osa edellytyksistä liittyi vahvasti yleiseen yhteistyöhön opettajan kanssa oppiaineesta riippumatta, mutta myös erityisesti liikunnan oppiaineeseen liittyviä edellytyksiä havaittiin. Koulunkäynninohjaat kokevat monenlaisia rooleja liikunnanopetuksessa, jotka vaihtelevat tilanteiden ja työparien välillä. Yksittäinen henkilö saattaa kokea toimivansa erilaisissa rooleissa työssään. Tunnistettuja roolikuvauksia olivat opettajan ja oppilaan tukeminen, itsenäiseen suorittamiseen keskittyvä orientaatio, tasa-arvoinen pedagoginen ammattilainen sekä sekalaisia tehtäviä hoitava yleishenkilö.
Tulosten perusteella voitiin todeta, että koulunkäynninohjaajat kokevat yhteistyön liikuntatunneilla mielekkääksi sekä ainakin osa toivoisi mahdollisuutta vahvempaan osallisuuteen opetuksessa ja sen eri vaiheissa. Koulunkäynninohjaajan orientaatio liikunnan oppiainetta kohtaan tulisi ottaa huomioon opetuksen järjestämisessä. Lisäksi koulunkäynninohjaajien kokemat erilaiset roolit yhteistyössä riippuvat vahvasti työparista, mikä vahvistaa tiedon tarvetta aiheeseen liittyen.
The topic is timely and important for various reasons. Public discussion has increased concerns about the growing needs for student support, increasing class sizes, and the application of the principle of inclusion, combined with the weak future outlook of public finances, which shifts attention to the utilization of existing resources. Primary school physical education also has opportunities to address the decrease in physical activity among young people. Professional collaboration in physical education classes has been scarcely studied but is a necessary research topic.
The study was conducted using qualitative research methods and a phenomenological research approach. The research data was collected through semi-structured interviews with four (n=4) school assistants. Two of the interviewees worked in general education groups in primary school, one in a small group in primary school, and one in secondary school. The interview data was analyzed using data-driven content analysis methods.
According to the results, the prerequisites for collaboration in physical education from the perspective of school assistants include the meaningfulness of physical education, the personal relationship between partners, shared time management, and external factors. Some prerequisites were strongly related to general collaboration with the teacher regardless of the subject, but prerequisites specifically related to the subject of physical education were also identified. School assistants experience various roles in physical education, which vary depending on the situations and partners. An individual may feel they are functioning in different roles in their work. Identified role descriptions included supporting the teacher and student, focusing on independent performance, being an equal pedagogical professional, and performing miscellaneous tasks as a generalist.
Based on the results, it can be concluded that school assistants find collaboration in physical education classes meaningful, and at least some would like the opportunity for stronger involvement in teaching and its various stages. The orientation of school assistants towards the subject of physical education should be taken into account in the organization of teaching. Additionally, the different roles experienced by school assistants in collaboration strongly depend on their partners, which reinforces the need for knowledge related to the topic.