Ukrainan kysymys Suomen sanomalehdissä 1917–1918
Koskinen, Olli (2025-04-07)
Ukrainan kysymys Suomen sanomalehdissä 1917–1918
(07.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041527224
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041527224
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee Ukrainan kysymyksen käsittelyä Suomen sanomalehdistössä vuosien 1917 ja 1918 aikana. Ukrainan kysymyksellä viittaan maan valtiolliseen kehitykseen sekä maan itsemääräämisoikeuteen liittyvään kiistaan Venäjän helmikuun vallankumouksen jälkeisenä aikana. Sanomalehdet käyttivät säännöllisesti kyseistä termiä Ukrainaa koskevissa kirjoituksissa.
Kontekstoin tutkielmassa puoluesidonnaisten sanomalehtien uutisointia Ukrainan kysymyksestä puolueiden aatteellisen suuntauksen kautta. Selvitän tutkielmassa myös, miten Ukraina ja Suomi esitettiin suhteessa toisiinsa ja millaisessa sävyssä Saksasta sekä Neuvosto-Venäjästä kirjoitettiin sanomalehdissä. Käytän tutkielmassa neljää sanomalehteä, jotka ovat: Uusi Suometar, Helsingin Sanomat, Työmies sekä Suomen Sosialidemokraatti. Kaikki kyseiset sanomalehdet toimivat jonkin puolueen pää-äänenkannattajana.
Tutkimusmetodina toimii lähiluku. Lähiluvun kautta hahmottelen Ukrainaa koskevien kirjoitusten yleisluonnetta. Sanomalehdissä kommentoitiin Ukrainan tapahtumia melko epäsuorasti, jonka takia on olennaista kiinnittää huomiota muun muassa sanavalintoihin, uutisoinnin laajuuteen sekä sanomalehtien suorittamaan valikointiin uutisoinnissa.
Lehtikirjoituksissa ei esiintynyt vielä vuoden 1917 aikana kovin vahvoja kannanottoja Ukrainan kysymykseen, vaikka tiettyjä painopisteitä uutisoinnissa nousi esille. Vuoden 1918 aikana sanomalehtien kanta Ukrainan kysymykseen alkoi muodostua aiempaa selkeämmäksi ja kirjoitukset heijastelivat vahvemmin puolueiden aatetaustaa sekä Suomen ja Ukrainan muuttuneita sisäpoliittisia asetelmia. Sanomalehdissä löydettiin myös joitakin yhteyksiä Suomen ja Ukrainan välillä, mutta niitä hyödynnettiin useimmiten argumenttina johonkin ulkopuoliseen asiaan liittyen. Samoin Saksan sekä Neuvosto-Venäjän käsitteleminen sanomalehdissä poikkesi toisistaan, erityisesti Työmiehen osalta.
Kontekstoin tutkielmassa puoluesidonnaisten sanomalehtien uutisointia Ukrainan kysymyksestä puolueiden aatteellisen suuntauksen kautta. Selvitän tutkielmassa myös, miten Ukraina ja Suomi esitettiin suhteessa toisiinsa ja millaisessa sävyssä Saksasta sekä Neuvosto-Venäjästä kirjoitettiin sanomalehdissä. Käytän tutkielmassa neljää sanomalehteä, jotka ovat: Uusi Suometar, Helsingin Sanomat, Työmies sekä Suomen Sosialidemokraatti. Kaikki kyseiset sanomalehdet toimivat jonkin puolueen pää-äänenkannattajana.
Tutkimusmetodina toimii lähiluku. Lähiluvun kautta hahmottelen Ukrainaa koskevien kirjoitusten yleisluonnetta. Sanomalehdissä kommentoitiin Ukrainan tapahtumia melko epäsuorasti, jonka takia on olennaista kiinnittää huomiota muun muassa sanavalintoihin, uutisoinnin laajuuteen sekä sanomalehtien suorittamaan valikointiin uutisoinnissa.
Lehtikirjoituksissa ei esiintynyt vielä vuoden 1917 aikana kovin vahvoja kannanottoja Ukrainan kysymykseen, vaikka tiettyjä painopisteitä uutisoinnissa nousi esille. Vuoden 1918 aikana sanomalehtien kanta Ukrainan kysymykseen alkoi muodostua aiempaa selkeämmäksi ja kirjoitukset heijastelivat vahvemmin puolueiden aatetaustaa sekä Suomen ja Ukrainan muuttuneita sisäpoliittisia asetelmia. Sanomalehdissä löydettiin myös joitakin yhteyksiä Suomen ja Ukrainan välillä, mutta niitä hyödynnettiin useimmiten argumenttina johonkin ulkopuoliseen asiaan liittyen. Samoin Saksan sekä Neuvosto-Venäjän käsitteleminen sanomalehdissä poikkesi toisistaan, erityisesti Työmiehen osalta.