Kasvatusvastuun jakaminen kodin ja koulun välillä aktiivisesti osallistuvien vanhempien näkökulmasta
Hämäläinen, Mikko (2025-04-03)
Kasvatusvastuun jakaminen kodin ja koulun välillä aktiivisesti osallistuvien vanhempien näkökulmasta
Hämäläinen, Mikko
(03.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041526856
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041526856
Tiivistelmä
Tässä kasvatustieteen kandidaatin tutkielmassa tarkastellaan kodin ja koulun välistä kasvatusvastuun jakautumista aktiivisesti osallistuvien vanhempien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten vanhemmat kokevat kasvatusvastuun jakautumisen kodin ja koulun välillä, sekä millaisia haasteita ja mahdollisuuksia yhteistyö tuo mukanaan. Tutkielman viitekehys perustuu Joyce L. Epsteinin (2016) kehittämään kodin ja koulun yhteistyömalliin, joka korostaa vanhempien, koulun ja ympäröivän yhteisön erilaisia rooleja lapsen oppimisen ja kehityksen tukemisessa. Toisena taustateoriana viitekehyksessä käytetään Urie Bronfenbrennerin (1979) ekologista systeemiteoriaa.
Tutkimusaineisto kerättiin kvalitatiivisin menetelmin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Haastatteluihin osallistui neljä aktiivisesti koulun toimintaan osallistuvaa vanhempaa, jotka ovat joko mukana vanhempainyhdistyksessä tai rahastonhoitajana. Haastattelujen teemat käsittelivät vanhempien ja opettajien välistä vuorovaikutusta, kasvatusvastuun jakautumista sekä ajankohtaisia aiheita, kuten elektroniikan käytön rajoittamista koulussa. Aineisto analysoitiin fenomenografisen analyysin avulla, joka mahdollistaa erilaisten kokemusten laajan tarkastelun.
Keskeisten tutkimustulosten pohjalta voidaan tehdä päätelmiä siitä, miten kodin ja koulun välistä yhteistyötä voidaan kehittää vanhempien ja opettajien roolien selkiyttämiseksi. Tulokset tarjoavat myös suosituksia kasvatuksen arjen käytäntöjen parantamiseksi sekä yhteistyön mahdollisten ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Tutkimuksessa keskeisenä haasteena kodin ja koulun yhteistyöhön liittyen osoittautui opettajien ja vanhempien välisen viestintä. Lisäksi vanhempien osallisuutta koulun toimintaan olisi hyödyllistä lisätä esimerkiksi koulun päätöksenteossa ja arvokeskusteluissa.
Tutkimusaineisto kerättiin kvalitatiivisin menetelmin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Haastatteluihin osallistui neljä aktiivisesti koulun toimintaan osallistuvaa vanhempaa, jotka ovat joko mukana vanhempainyhdistyksessä tai rahastonhoitajana. Haastattelujen teemat käsittelivät vanhempien ja opettajien välistä vuorovaikutusta, kasvatusvastuun jakautumista sekä ajankohtaisia aiheita, kuten elektroniikan käytön rajoittamista koulussa. Aineisto analysoitiin fenomenografisen analyysin avulla, joka mahdollistaa erilaisten kokemusten laajan tarkastelun.
Keskeisten tutkimustulosten pohjalta voidaan tehdä päätelmiä siitä, miten kodin ja koulun välistä yhteistyötä voidaan kehittää vanhempien ja opettajien roolien selkiyttämiseksi. Tulokset tarjoavat myös suosituksia kasvatuksen arjen käytäntöjen parantamiseksi sekä yhteistyön mahdollisten ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Tutkimuksessa keskeisenä haasteena kodin ja koulun yhteistyöhön liittyen osoittautui opettajien ja vanhempien välisen viestintä. Lisäksi vanhempien osallisuutta koulun toimintaan olisi hyödyllistä lisätä esimerkiksi koulun päätöksenteossa ja arvokeskusteluissa.