Opettajien suhtautuminen ja valmiudet tekoälyn käyttöön opetustyössä
Haili, Julius; Taskinen, Valtteri (2025-04-08)
Opettajien suhtautuminen ja valmiudet tekoälyn käyttöön opetustyössä
(08.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041527517
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041527517
Tiivistelmä
Tässä kvantitatiivisessa eli määrällisessä tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun luokan- ja aineenopettajien suhtautumista ja valmiuksia tekoälyn käyttöön opetustyössä ja sen suunnittelussa. Tarkastelimme lisäksi, onko opettajien työkokemuksella, iällä ja aikaisemmilla valmiuksilla yhteyttä tekoälyyn suhtautumiseen. Selvitimme myös, kuinka opettajat hyödyntävät tekoälyä opetuskäytössä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2024 Webropol-kyselylomakkeella ja siihen osallistui yhteensä 48 Suomessa työskentelevää peruskoulun opettajaa. Kyselylomake laadittiin tutkijoiden toimesta. Aineisto siirrettiin Webropolista SPSS-tilastointiohjelmaan, jota käytettiin aineiston analysoinnissa hyödyntäen summamuuttujia sekä Pearsonin parametrista järjestyskorrelaatiotestiä. Tutkielma on pääosin määrällinen, mutta tutkimuksessa käsitellään myös vastauksia kolmeen avoimeen kysymykseen.
Tutkimustulosten mukaan peruskoulun opettajista suurin osa näkee tekoälyn potentiaalin koulumaailmassa positiivisena. Valtaosa opettajista kuitenkin uskoo oppilaiden hyödyntävän tekoälyä vilpillisiin tarkoituksiin, jotta he selviäisivät työtaakasta vähemmällä vaivalla. Lähes 75 % opettajista uskoo tekoälyn muuttavan opetusalaa tulevaisuudessa, ja lähes 90 % tutkimukseen osallistuneista opettajista uskoo, että tekoäly vai auttaa opettajaa työtaakan keventämisessä.
Opettajien iän ja työkokemuksen sekä tekoälyyn suhtautumisen välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Opettajien tekoälyn käyttövalmiuksien ja tekoälyyn suhtautumisen välillä havaittiin negatiivinen, eli laskeva, kohtalainen yhteys. Tutkimuksemme mukaan opettajien paremmat valmiudet käyttää tekoälyä näkyvät kielteisimpinä asenteina tekoälyä kohtaan. Tekoälyn käytön suhteen erilaisten sovellusten hyödyntämisessä opettajien välillä on vielä suuria eroja. Valtaosa vastaajista on kiinnostunut hyödyntämään tekoälyä omassa opetustyössään, mutta tietoisuuden, koulutuksen ja konkreettisten esimerkkien lisääminen ja esiin tuominen voisi rohkaista yhä useampia opettajia ottamaan tekoälyn osaksi omaa työkalupakkia.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kartoittaessa erilaisia koulutusmahdollisuuksia liittyen tekoälyyn opetuskäytössä. Opettajien valmiudet hyödyntää tekoälyä opetuskäytössä osoittautuivat vielä hyvin vajavaisiksi, minkä vuoksi kouluissa ja jopa valtakunnallisella tasolla olisi tärkeää lisätä koulutusta ja tietoisuutta tekoälypohjaisista sovelluksista ja niiden hyödyntämisestä koulumaailmassa. Käytännön esimerkkejä ja opetuskäyttöön soveltuvia sovelluksia, sekä niiden käyttöohjeita kaivataan nykyistä enemmän. Tuloksia voidaan hyödyntää myös pohtiessa mahdollisia jatkotutkimuksia koskien tekoälyn käyttöä koulumaailmassa, sillä tekoälypohjaisten sovellusten kehitys on ollut, ja on edelleen varsin nopeaa. Tutkimuksemme otanta jäi varsin pieneksi, minkä vuoksi aihetta olisikin tärkeää tutkia laajemmalla otannalla.
Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2024 Webropol-kyselylomakkeella ja siihen osallistui yhteensä 48 Suomessa työskentelevää peruskoulun opettajaa. Kyselylomake laadittiin tutkijoiden toimesta. Aineisto siirrettiin Webropolista SPSS-tilastointiohjelmaan, jota käytettiin aineiston analysoinnissa hyödyntäen summamuuttujia sekä Pearsonin parametrista järjestyskorrelaatiotestiä. Tutkielma on pääosin määrällinen, mutta tutkimuksessa käsitellään myös vastauksia kolmeen avoimeen kysymykseen.
Tutkimustulosten mukaan peruskoulun opettajista suurin osa näkee tekoälyn potentiaalin koulumaailmassa positiivisena. Valtaosa opettajista kuitenkin uskoo oppilaiden hyödyntävän tekoälyä vilpillisiin tarkoituksiin, jotta he selviäisivät työtaakasta vähemmällä vaivalla. Lähes 75 % opettajista uskoo tekoälyn muuttavan opetusalaa tulevaisuudessa, ja lähes 90 % tutkimukseen osallistuneista opettajista uskoo, että tekoäly vai auttaa opettajaa työtaakan keventämisessä.
Opettajien iän ja työkokemuksen sekä tekoälyyn suhtautumisen välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Opettajien tekoälyn käyttövalmiuksien ja tekoälyyn suhtautumisen välillä havaittiin negatiivinen, eli laskeva, kohtalainen yhteys. Tutkimuksemme mukaan opettajien paremmat valmiudet käyttää tekoälyä näkyvät kielteisimpinä asenteina tekoälyä kohtaan. Tekoälyn käytön suhteen erilaisten sovellusten hyödyntämisessä opettajien välillä on vielä suuria eroja. Valtaosa vastaajista on kiinnostunut hyödyntämään tekoälyä omassa opetustyössään, mutta tietoisuuden, koulutuksen ja konkreettisten esimerkkien lisääminen ja esiin tuominen voisi rohkaista yhä useampia opettajia ottamaan tekoälyn osaksi omaa työkalupakkia.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kartoittaessa erilaisia koulutusmahdollisuuksia liittyen tekoälyyn opetuskäytössä. Opettajien valmiudet hyödyntää tekoälyä opetuskäytössä osoittautuivat vielä hyvin vajavaisiksi, minkä vuoksi kouluissa ja jopa valtakunnallisella tasolla olisi tärkeää lisätä koulutusta ja tietoisuutta tekoälypohjaisista sovelluksista ja niiden hyödyntämisestä koulumaailmassa. Käytännön esimerkkejä ja opetuskäyttöön soveltuvia sovelluksia, sekä niiden käyttöohjeita kaivataan nykyistä enemmän. Tuloksia voidaan hyödyntää myös pohtiessa mahdollisia jatkotutkimuksia koskien tekoälyn käyttöä koulumaailmassa, sillä tekoälypohjaisten sovellusten kehitys on ollut, ja on edelleen varsin nopeaa. Tutkimuksemme otanta jäi varsin pieneksi, minkä vuoksi aihetta olisikin tärkeää tutkia laajemmalla otannalla.