Alkion ja sikiön asema perusoikeussuojan näkökulmasta

Abstract

Perustuslain esitöistä ilmenee, että perusoikeussuoja alkaa syntymästä, ja alkio ja sikiö rajautuvat tämän ulkopuolelle. Niille tarjotaan kuitenkin itsenäistä oikeussuojaa ihmisarvon loukkaamattomuuden välityksellä. Tämän tutkielman tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva alkion ja sikiön asemasta ja saamasta suojasta perusoikeuksien näkökulmasta tarkastelemalla asiaa lainsäädännön, esitöiden ja oikeuskäytännön kautta.

Ihmisarvon loukkaamattomuuden merkitys on monitulkintainen, mutta yksin tulkinnallista vaikutusta sille ei voida antaa. Se on myös ihmisoikeussopimusten ainoa ulottuvuus, joka ulottuu alkioon ja sikiöön. Muuten merkitystä on lähinnä biolääketiedesopimuksella. Perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntö kuitenkin vahvistaa, että ihmisarvon loukkaamattomuuden välityksellä perustuslain vastaista on perimään kajoaminen. Ihmisarvon loukkaamattomuuden on katsottu perustelevan myös suojan antamista raskaudenkeskeyttämistä vastaan. Raskaudenkeskeytystä koskeva lainsäädäntö on kuitenkin vanhaa, ja sitä olisi tarpeen tarkastella perusoikeusuudistuksen jälkeisessä ajassa. Tulevaisuudessa asia saattaa mutkistua tekniikan kehittyessä entisestään. Laittoman raskaudenkeskeytyksen kriminalisointi on raskaana olevan itsensä osalta kritiikille altis, ja sitä voisi olla tarpeen tarkastella tulevaisuudessa.

Korkein oikeus on varsin vähän tarkastellut alkion ja sikiön oikeudellista asemaa. Aikaisemmasta ratkaisukäytännöstä on kuitenkin luettavissa, että ainakin sikiö voi saada oikeudellista suojaa. Vähintäänkin suojaa voi saada raskaana olevan suojan välityksellä niin, että sikiön liityntä voi vaikuttaa teon ankaruusarviointiin. Kuitenkin raskaana olevaa vastaa ei voida antaa itsenäistä rikosoikeudellista nykyisellään rikoslain 22 luvun ulkopuolella, joka on lähinnä raskaudenkeskeytystä ja perimään kajoamista koskevan lainsäädännön jatke.

Pääosin alkion ja sikiön perusoikeudellinen asema vaikuttaa kestävältä, mutta raskaudenkeskeytyksen sääntelyn ja toisaalta muun vahingoittumisen suojaamattomuuden välinen jännite voidaan nähdä epätyydyttävänä. Toisaalta ihmisarvon loukkaamattomuus vaikuttaa hahmottuvan varsin epämääräiseksi, mitä ei ole pidettävä täysin tyydyttävänä sitäkään.