5-jodi-4-tio-2’-deoksiuridiinin (ISdU) fragmentaatio fotoinisaation vaikutuksesta

Abstract

Syövän sädehoidon tavoitteena on tappaa syöpäsoluja vaurioittamalla pysyvästi niiden DNA:ta. Sädehoidon tehoa heikentää se, että kiinteän syöpäkasvaimen solut ovat yleensä hypoksisia, eli niissä on niukasti happea O2, joka on tärkeä sädeherkistäjä. Siksi syöpäsolut sietävät säteilyä paremmin kuin terveet solut, joilla ei ole pulaa hapesta. Sädehoidolla pitäisi tietysti tappaa syöpäsoluja niin, että terve kudos vaurioituisi mahdollisimman vähän. Tarvitaan siis konsti, jolla saadaan syöpäsolu herkistymään säteilylle ilman että terve solu herkistyy. Sädeherkistäjä on aine, joka tekee syöpäsoluista herkempiä sädehoidolle. Tässä työssä tutkittiin potentiaalista sädeherkistäjää 5-jodi-4-tio-2’-deoksiuridiinia (ISdU). Se päätyy osaksi syöpäsolun DNA:ta tymidiinin paikalle. Säteilyn vaikutuksesta ISdU ionisoituu (fotoionisaatio) ja hajoaa (fragmentoituu) aiheuttaen peruuttamattomia vaurioita DNA:han. Tässä työssä ISdU ionisoitiin eri mittauskerroilla 11,8 tai 21,2 eV:n UV-säteilyllä. Hajoamistuotteista (fragmenteista) saatiin massaspektri lentoaikaspektrometrin avulla. Massaspektristä pääteltiin, minkälaisiksi palasiksi molekyyli hajosi.