Erityistä tukea tarvitsevien lasten motivoiminen varhaiskasvatuksen liikuntatilanteessa
Tuittu, Siiri; Sarasmäki, Roosa (2025-04-09)
Erityistä tukea tarvitsevien lasten motivoiminen varhaiskasvatuksen liikuntatilanteessa
(09.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041628220
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041628220
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin, millä tavoin varhaiskasvatuksen erityisopettaja motivoi integroidussa erityisryhmässä olevia 4–5-vuotiaita erityistä tukea tarvitsevia lapsia liikuntatilanteen aikana. Tutkimusongelma syntyi kiinnostuksesta erityistä tukea tarvitsevia lapsia sekä heille järjestettävää mukautettua liikuntaa kohtaan. Aiheesta ei juuri löytynyt aiempia suomalaisia tutkimuksia.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen videohavainnointitutkimus. Tutkimusaineisto koostuu liikuntatilanteen videoinnista. Osallistujat olivat satakuntalaisen päiväkodin integroidusta erityisryhmästä muodostettu pienryhmä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan motivointikeinoja tarkasteltiin itsemääräämisteoriaan (Deci & Ryan, 1985) perustuvaa analyysirunkoa apuna käyttäen. Analyysirunko koostuu kolmesta eri psykologisesta perustarpeesta, joita ovat autonomia, pätevyys sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuus.
Tulokset osoittavat, että opettajan vastatessa psykologisiin perustarpeisiin hän lisäsi lasten motivaatiota liikuntatilanteen aikana. Opettaja edisti lasten motivaatiota eniten vastaamalla lasten tarpeeseen sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että motivaation syntyminen edellyttää monipuolista psykologisiin perustarpeisiin vastaamista.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen videohavainnointitutkimus. Tutkimusaineisto koostuu liikuntatilanteen videoinnista. Osallistujat olivat satakuntalaisen päiväkodin integroidusta erityisryhmästä muodostettu pienryhmä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan motivointikeinoja tarkasteltiin itsemääräämisteoriaan (Deci & Ryan, 1985) perustuvaa analyysirunkoa apuna käyttäen. Analyysirunko koostuu kolmesta eri psykologisesta perustarpeesta, joita ovat autonomia, pätevyys sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuus.
Tulokset osoittavat, että opettajan vastatessa psykologisiin perustarpeisiin hän lisäsi lasten motivaatiota liikuntatilanteen aikana. Opettaja edisti lasten motivaatiota eniten vastaamalla lasten tarpeeseen sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että motivaation syntyminen edellyttää monipuolista psykologisiin perustarpeisiin vastaamista.