Käsityönopettajien kokemuksia mielekkään oppimisen mallin osa-alueiden merkityksestä ja toteutumisesta käsityön opetuksessa
Holvitie, Roosa; Klytseroff, Niko (2025-04-05)
Käsityönopettajien kokemuksia mielekkään oppimisen mallin osa-alueiden merkityksestä ja toteutumisesta käsityön opetuksessa
(05.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041728778
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041728778
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia merkityksiä suomalaisessa peruskoulussa työskentelevät käsityönopettajat antavat Jonassenin (1995) mielekkään oppimisen mallin osa-alueille, joita ovat aktiivisuus, konstruktiivisuus, yhteisöllisyys ja vuorovaikutus, intentionaalisuus, kontekstuaalisuus, reflektiivisyys ja siirtovaikutus. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten mielekkään oppimisen mallin osa-alueet toteutuvat peruskoulun käsitöissä. Aiheen kartoittaminen on perusteltua siitä syystä, että mallin seitsemän osa-aluetta kytkeytyvät myös Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014). Tutkimuksen viitekehys on rakennettu Kärjen ja kollegoiden (2018) mielekkään oppimisen kuvion pohjalle.
Tutkimusote on fenomenologishermeneuttinen ja se kohdistuu peruskoulun käsityönopettajiin. Kysely lähetettiin Teknisten aineiden opettajien liitolle (TAO ry) sekä Tekstiiliopettajaliitolle (TOL ry). Jokaisesta mielekkään oppimisen mallin osa-alueesta esitettiin kaksi kysymystä. Ensin vastaajaa pyydettiin pisteyttämään liukukytkimellä osa-alueen merkitys asteikolla 4–10, minkä jälkeen vastaaja perusteli vastauksensa sanallisesti. Osa-alueiden toteutumista selvitettiin avoimilla kysymyksillä. Kyselyyn vastasi 26 opettajaa.
Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Ensin datasta redusointiin epäolennaiset asiat ja keskityttiin merkittäviin asioihin. Sen jälkeen vastaukset klusteroitiin eli kerättiin eroja ja yhtäläisyyksiä. Tässä vaiheessa käytettiin värikoodausta toisiaan muistuttavien tai vastakkaisten näkökulmien tunnistamiseen. Lopuksi aineisto abstrahoitiin muodostaen yläluokkia teemoista, jotka korostuivat opettajien vastauksissa.
Tutkimustulosten mukaan kaikkein merkittävimmät osa-alueet olivat intentionaalisuus sekä aktiivisuus, mutta opettajat näkivät kaikki osa-alueet verrattain tärkeinä, sillä lasketut keskiarvot olivat 7,9 tai enemmän. Vastausten perusteella näyttää siltä, että opettajien antamiin merkityspisteisiin vaikutti se, osaavatko oppilaat toteuttaa osa-aluetta käytännössä. Tämä näkyi etenkin vähiten merkityksellisiksi koettujen, konstruktiivisuuden ja reflektiivisyyden vastauksissa. Osa-alueiden toteutumisessa puolestaan näkyi merkittävämpiä eroja, ja opettajat kokivat niiden johtuvan muun muassa ryhmästä tai oppilaasta. Aineiston pohjalta vaikuttaa siltä, että merkitys ja toteutuminen kulkivat käsi kädessä ainakin intentionaalisuuden osalta.
Tutkimusote on fenomenologishermeneuttinen ja se kohdistuu peruskoulun käsityönopettajiin. Kysely lähetettiin Teknisten aineiden opettajien liitolle (TAO ry) sekä Tekstiiliopettajaliitolle (TOL ry). Jokaisesta mielekkään oppimisen mallin osa-alueesta esitettiin kaksi kysymystä. Ensin vastaajaa pyydettiin pisteyttämään liukukytkimellä osa-alueen merkitys asteikolla 4–10, minkä jälkeen vastaaja perusteli vastauksensa sanallisesti. Osa-alueiden toteutumista selvitettiin avoimilla kysymyksillä. Kyselyyn vastasi 26 opettajaa.
Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Ensin datasta redusointiin epäolennaiset asiat ja keskityttiin merkittäviin asioihin. Sen jälkeen vastaukset klusteroitiin eli kerättiin eroja ja yhtäläisyyksiä. Tässä vaiheessa käytettiin värikoodausta toisiaan muistuttavien tai vastakkaisten näkökulmien tunnistamiseen. Lopuksi aineisto abstrahoitiin muodostaen yläluokkia teemoista, jotka korostuivat opettajien vastauksissa.
Tutkimustulosten mukaan kaikkein merkittävimmät osa-alueet olivat intentionaalisuus sekä aktiivisuus, mutta opettajat näkivät kaikki osa-alueet verrattain tärkeinä, sillä lasketut keskiarvot olivat 7,9 tai enemmän. Vastausten perusteella näyttää siltä, että opettajien antamiin merkityspisteisiin vaikutti se, osaavatko oppilaat toteuttaa osa-aluetta käytännössä. Tämä näkyi etenkin vähiten merkityksellisiksi koettujen, konstruktiivisuuden ja reflektiivisyyden vastauksissa. Osa-alueiden toteutumisessa puolestaan näkyi merkittävämpiä eroja, ja opettajat kokivat niiden johtuvan muun muassa ryhmästä tai oppilaasta. Aineiston pohjalta vaikuttaa siltä, että merkitys ja toteutuminen kulkivat käsi kädessä ainakin intentionaalisuuden osalta.