Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Lastensuojelun ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutus ja tulkinnat

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitä maahanmuuttajia koskevat erityiskysymykset suomalaisessa lastensuojelun sosiaalityössä ovat ja miten näitä kysymyksiä lastensuojelussa käsitellään. Teoreettismetodologisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi. Etnisten suhteiden tutkimusperinteessä työ paikantuu keskusteluun, jossa kulttuuri ja etnisyys nähdään sosiaalisesti rakentuvina ja muuntuvina. Analyysissä sovelletaan diskurssianalyyttistä metodologiaa. Tutkimus rakentuu yhteenveto-osiosta ja neljästä artikkelista.

Maahanmuuttajasosiaalityötä ja lastensuojelua tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden, muiden ammattilaisten ja asiakkaiden kielenkäytön kautta. Aineisto koostuu 11 lastensuojelun asiakaskeskustelusta ja niiden jälkeen keskustelun osapuolille tehdyistä haastatteluista, joita on yhteensä 35. Tutkimuksessa analysoidaan seuraavia kysymyksiä: Miten sosiaalityöntekijät tulkitsevat maahanmuuttajasosiaalityön erityisyyttä oman ammatillisen tehtävänsä näkökulmasta? Minkälaisia ominaisuuksia sosiaalityöntekijät rakentavat maahanmuuttaja-asiakkaille? Miten lastensuojelun keskusteluissa puhutaan monikulttuurisuuteen liittyvistä teemoista, kuten erilaisuudesta ja samanlaisuudesta sekä kulttuuri- ja rasismikysymyksistä? Miten maahanmuuttajalasten ja -nuorten osallisuus lastensuojelun asiakaskeskusteluissa rakentuu aikuisten ja lasten itsensä tuottamana? Mitä ja miten maahanmuuttajalapset ja -nuoret puhuvat kokemuksistaan lastensuojelussa ja suomalaisessa yhteiskunnassa?

Maahanmuuttajien erityiskysymyksiä ovat kieleen, kulttuuriin ja valtayhteiskunnan toimintaan liittyvät ymmärtämisvaikeudet, kokemukset arkipäivän rasismista sekä perheen ja yhteisön merkittävä, osin ristiriitainen rooli. Lapsilla ja nuorilla kulttuuri on muuntuvaa ja jatkuvien neuvottelujen kohteena. Aineiston lastensuojelutilanteiden taustalla on usein kouluympäristöön liittyviä vaikeuksia. Haastatteluissa lapset kertovat kokemuksistaan ja toimijuudestaan perheeseen, yhteisöön ja kouluun paikantuvissa tilanteissa. Asiakaskeskusteluissa lasten puhuja-asema on usein heikko, jos aikuiset eivät aktiivisesti vahvista sitä. Jotkut lapset ottavat itse vahvan puhuja-aseman.

Asiakaskeskusteluissa maahanmuuttajien erityiskysymyksistä puhutaan harvoin eksplisiittisesti. Haastatteluissa sosiaalityöntekijät enemmän tai vähemmän tietoisesti paikantavat maahanmuuttajasosiaalityötä vieraannuttavaan, sopeuttavaan, tasa-arvoistavaan, kulttuuritietoiseen, rasismitietoiseen ja osallistavaan kehykseen. Kehykset nostavat sosiaalityön tavoitteista, menetelmistä ja asiakkaasta keskeisiksi erilaisia asioita. Tulkinnat ovat muuntuvia, vaikka osoittavat myös tiettyä säännönmukaisuutta. Kulttuuri on keskeinen käsite erilaisuuden ja samanlaisuuden ymmärtämiseksi. Sekä työntekijät että asiakkaat perustelevat toivottavia elämäntapoja "omalla kulttuurillaan" ja selittävät ongelmia ”erilaisella kulttuurilla”. Kulttuurin käsitettä voidaan myös käyttää työvälineenä asiakaskeskusteluissa avattaessa asiakkaan omaa näkökulmaa korostavaa dialogia.

Perheen ja kulttuurisen yhteisön merkitys on tärkeää arvioida lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja kulttuurisen identiteetin kehittymisen näkökulmasta. Sosiaalityöntekijöillä on merkittävä välittäjän rooli yhtäältä valtayhteiskunnan ja maahanmuuttaja-asiakkaiden, toisaalta vanhempien, yhteisöjen sekä lasten ja nuorten välillä. Lastensuojelussa haasteena on arkipäivän rasismin tiedostaminen sekä siihen pureutuvien työmenetelmien kehittäminen.

<b>Socialt arbete och invandrare. Tolkningar och interaktion mellan yrkesverksamma och klienter inom barnskyddet.</b>

Undersökningens mål var att öka insikten om de speciella frågor som rör invandrarklienter i det finska barnskyddsarbetet: Vilka speciella frågor finns och hur behandlas dessa frågor i praktiken? Social konstruktionism utgör den teoretiska och metodologiska referensramen. Inom forskningstraditionen för etniska relationer kan studien placeras i den diskussion där kultur och etnicitet ses som föränderliga och socialt konstruerade begrepp. Diskursanalys har använts i analysen. Studien består av en sammanfattning och fyra artiklar.

Socialt arbete och barnskydd granskades genom språket som används av socialarbetare, andra yrkesverksamma och klienter. Materialet i studien utgörs av 11 möten och 35 inter¬vjuer, vilka genomfördes efter mötena med olika parter i diskussionerna. Följande frågor analyseras i undersökningen: Hur tolkar socialarbetarna arbetet med invandrare och hur ser de sin yrkesroll i det här arbetet? Vilka egenskaper förmedlar socialarbetarna till in¬vandrarklienter? Hur behandlas mångkulturella frågor, såsom olikheter och likheter eller frågor som rör kultur och rasism, i diskussioner om barnskydd? Hur utformas barns och ungas delaktighet i möten av vuxna och barnen själva? På vilket sätt talar invandrarbarn och unga om sina erfarenheter av barnskydd och det finska samhället och vad tar de upp?

De speciella frågor som rör invandrare inom barnskydd och socialt arbete hänger samman med svårigheter att förstå språket, kulturen och hur det finska samhället fungerar, liksom erfarenheter av vardagsrasism samt familjens och den etniska gemenskapens viktiga och delvis motsägelsefulla roll. Kulturen i barnens och de ungas liv förändras och är föremål för ständiga diskussioner. I studiematerialet är barnskyddsfrågorna oftast förknippade med skolmiljön. I intervjuerna berättar barnen om sina erfarenheter och sin delaktighet i situationer inom familjen, den sociala omgivningen och skolan. I mötena är barnens ställning som talare ofta svag om vuxna inte aktivt stärker den. Några barn tar själva en stark ställning som talare.

I de möten som ingick i studiematerialet diskuteras sällan uttryckligen invandrarnas speciella frågor. I intervjuerna placerar socialarbetarna – på ett mer eller mindre medvetet sätt – socialt arbete med invandrare i olika ramar, såsom alienation, anpassning, jämställdhet, kulturell medvetenhet, medvetenhet om rasism och ökad delaktighet. Inom olika ramar betonas olika sidor av det sociala arbetets mål, metoder och klienter. Tolkningarna förändras, även om de också visar en viss regelmässighet. Kultur är ett centralt begrepp när det gäller att förstå olikheter och likheter mellan människor. Både yrkesverksamma och klienter definierar ”den egna kulturen” som önskliga levnadsförhållanden och förklarar svårigheter med ”den annorlunda kulturen”. Kulturbegreppet kan också användas som arbetsmetod när man vill skapa en dialog som betonar klientens egen synvinkel.

Det är viktigt att uppskatta familjens och den kulturella gemenskapens betydelse för barnens och ungdomarnas välbefinnande och utveckling av kulturella identitet. Socialarbetarna har en viktig roll som medlare mellan majoritetssamhället och invandrarklienter liksom mellan föräldrar, den etniska gemenskapen och barn och unga. Utmaningen för barnskyddsarbetare är att bli medvetna om vardagsrasism och att utveckla antirasistiska arbetsmetoder.

<b>Social work and immigrants. Interaction and interpretations of child protection professionals and clients.</b>

The aim of this study was to produce information on the special issues concerning immigrant children and adolescents in Finnish child protection social work, as well as the ways these issues are handled in child protection work. The theoretical and met¬hodological frame of reference is social constructionism. In the research tradition of ethnic relations, this study is embedded in the discussion where culture and ethnicity are seen as socially constructed and changing. The methodology of discourse analysis is applied in the analysis. The study consists of a summary and four articles.

Child protection social work with immigrants is studied by analysing the language use of social workers, other professionals and clients. The material consists of 11 conver¬sations in social work encounters and 35 interviews conducted after the conversations. The focus of the analyses is on the following research questions: How do social workers interpret the special issues and their professional roles in social work with immigrant clients? What kind of qualities do social workers construct to immigrant clients? How are multicultural issues, such as difference and similarity or culture and racism, dis¬cussed in child protection encounters? In what ways is the involvement of immigrant children and adolescents constructed in child protection conversations by the adults and the children themselves? What and how do immigrant children and adolescents talk about their experiences in child protection services and in Finnish society?

The special issues concerning immigrant clients are connected to the understanding of the language, culture and functioning of Finnish society, to the experiences of everyday racism as well as to the important – and partly contradictory – roles of the family and ethnic community. Culture is changing in the lives of immigrant children and adolescents and it is continuously a topic of negotiations. The child protection issues discussed in this study are often connected to the school environment. In the interviews, children discuss their experiences and involvement in situations that are located in the family, community and school. The speaker status of children in child protection conversations is usually weak, unless adults actively strengthen it. Some children actively build a strong speaker status in the conversations.

The special issues of immigrant clients are seldom explicitly discussed in the conver¬sations. In the interviews, social workers – more or less consciously – place social work with immigrant clients in different frames, such as those of alienation, acclima¬tization, equality, cultural awareness, racism awareness and empowering. Each frame emphasises different aspects of the aims, methods and the clients of social work. The interpretations are not stable, even though they show some regularity. Culture is a central concept in understanding differences and similarities between people. Both the workers and the clients justify desirable ways of living with "their own culture" and explain problems with "the different culture". The concept of culture can also be used as a working method in creating dialogue that emphasizes the client's own perspective.

In social work, it is important to assess the meaning of the family and ethnic commu¬nity from the point of view of the welfare and the cultural identity of the children and adolescents. Social workers have an important role as mediators between the majority society and the immigrant clients, as well as between parents, ethnic communities and immigrant children. The challenge for child protection workers is to become conscious of everyday racism and to develop anti-racist working methods.