Opettajan monikulttuurinen työ

Abstract

<b>Teacher's multicultural work</b>

The purpose of the present study is to explore teachers’ conceptions of their work as teachers of multicultural students. Teachers’ experiences of multicultural work and conceptions derived from them are part of the teacher’s multicultural competence which is seen as a key component of the teacher’s multicultural teachership. The teacher’s multicultural competence consists of the teacher’s cultural knowledge, pedagogical skills and experiences and attitudes related to multiculturalism. The teacher’s multicultural competence constitutes the basis on which the teacher implements multicultural education. The foundation for the teacher’s work is laid by laws and decrees, curricula, regulations issued by authorities in charge of the education of immigrant students, resources available and other demands and expectations set by the ambient society.

The study was conducted in the city of Turku, Finland. The sample consisted of class teachers who taught both immigrant and majority students. Main objects of study in the theoretical part are the multicultural and pluralistic school and the multicultural teachership. The basic assumption is that the multicultural and pluralistic school forms the frame of activity in which the teacher implements multicultural teaching. The research strategy is based on methodological triangulation. The quantitative part of the study was carried out using a questionnaire typical of survey methods. The questionnaire was returned by 71 teachers. The qualitative part was conducted using theme-based interviews typical of phenomenological philosophical research. Of the total of teachers who returned the questionnaire, twelve (12) teachers were selected for interviews.

According to the results, the participating teachers enjoyed their work regardless of the ample extra work caused by the students with immigrant backgrounds. The teachers experienced their work as teachers of multicultural student groups as strenuous, yet challenging. Students with immigrant backgrounds had caused many changes in the teacher’s work. The teachers regarded their multicultural skills as inadequate in relation to the demands of the work. They had not received education related to teaching students with immigrant backgrounds, but they were ready for in-service education. The teachers’ previous attitudes concerning immigrant students had been enforced. Teaching experiences strengthened the earlier, both positive and negative, attitudes. The central problems related to multiculturalism in the teacher’s work were caused by the deficient Finnish skills of the students with immigrant background. This was apparent in both teaching and learning as well as in contacts with parents. The teachers reported on relatively few inclusions of multicultural angles in their teaching. However, they believed that they could aid students with different cultural backgrounds in their integration process. At the same time they felt that their own chances to enhance the students’ cultural identities were slim. On the basis of the interviews conducted in connection with the teacher’s multicultural competence, the teachers were divided into three groups: assimilative, indeterminate and integrating multicultural teachers. The present study provides a strong indication that teachers tend to interpret multiculturalism in narrow terms. School activities, such as Finnish as a second language, first language and religious instruction, which were targeted exclusively at immigrant students were in most cases considered adequate. A holistic, cross-disciplinary, all-inclusive multicultural education that would permeate all school activities remains largely unimplemented.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää opettajien käsityksiä työstään monikulttuurisen oppilasryhmän opettajana. Opettajien monikulttuuriseen työhön liittyvien kokemusten ja niistä syntyneiden käsitysten perusteella tarkastellaan erityisesti opettajan monikulttuurista kompetenssia, joka tässä tutkimuksessa nähdään keskeisenä osana opettajan monikulttuurista opettajuutta. Opettajan monikulttuuriseen kompetenssiin sisältyvät opettajan kulttuuriset tiedot, pedagogiset taidot sekä monikulttuurisuuteen liittyvät kokemukset ja asenteet. Monikulttuurisen kompetenssinsa pohjalta opettaja toteuttaa monikulttuurisuuskasvatusta. Perustan opettajan toiminnalle antavat lait ja asetukset, opetussuunnitelmat, maahanmuuttajaoppilaiden opetuksesta päättävien tahojen antamat määräykset, käytettävissä olevat resurssit sekä ympäröivän yhteiskunnan muutoin asettamat vaatimukset ja odotukset.

Tutkimus toteutettiin Turussa. Tutkimusjoukko koostui niistä perusopetuksen luokanopettajista, joilla oli luokassaan maahanmuuttajataustaisia ja valtaväestöön kuuluvia oppilaita. Teoriaosuuden keskeisinä tarkastelun kohteina ovat monikulttuurinen ja moniarvoinen koulu sekä monikulttuurinen opettajuus. Perusajatuksena on, että monikulttuurinen ja moniarvoinen koulu muodostavat sen toimintakehyksen, jossa opettaja toteuttaa monikulttuurista opettajan työtään. Tutkimusstrategia perustuu menetelmätriangulaatioon. Tutkimuksen kvantitatiivinen osuus toteutettiin survey-tutkimukselle tyypillistä kyselylomaketta käyttäen. Kyselyyn vastasi 71 opettajaa. Kvalitatiivinen osuus toteutettiin fenomenologiseen filosofiaan liittyvään teemahaastattelun avulla. Kyselyyn osallistuneista opettajista haastatteluun valikoitui 12 opettajaa.

Tulosten perusteella tutkimukseen osallistuneet opettajat viihtyivät työssään varsin hyvin huolimatta siitä, että maahanmuuttajataustaiset oppilaat aiheuttivat opettajalle runsaasti lisätyötä. Opettajat kokivat työnsä monikulttuurisen oppilasryhmän opettajana rasittavaksi, mutta kuitenkin haastavaksi. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat olivat tuoneet monia muutoksia opettajan työhön. Opettajat pitivät monikulttuurisuuteen liittyviä valmiuksiaan työn vaativuuteen nähden riittämättöminä. Opettajat eivät olleet saaneet maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen liittyvää koulutusta. He olivat kuitenkin valmiita lisäkouluttautumaan. Opettajien maahanmuuttajaoppilaisiin liittyvät aiemmat asenteet olivat vahvistuneet. Opetuskokemukset vahvistivat aiempia joko positiivisia tai negatiivisia asenteita. Keskeisemmät monikulttuurisuuteen liittyvät ongelmat opettajan työssä aiheutuivat maahanmuuttajataustaisten oppilaiden puutteellisesta suomen kielen taidosta. Tämä liittyi sekä opettamiseen että oppimiseen ja yhteydenpitoon oppilaiden vanhempien kanssa. Opettajat kertoivat huomioivansa erilaisia kulttuurisia näkökulmia opetuksessaan varsin vähän. He uskoivat kuitenkin voivansa edistää kulttuuriselta taustaltaan erilaisten oppilaiden integroitumisprosessia. Samalla he kokivat heikoiksi omat mahdollisuutensa oppilaiden kulttuurisen identiteetin vahvistamiseen. Opettajan monikulttuurisen kompetenssin tarkastelussa haastatellut opettajat jakautuivat antamiensa vastausten perusteella kolmeen ryhmään: assimiloivaan, epävarmaan ja integroivaan monikulttuuriseen opettajatyyppiin. Tämä tutkimus antoi vahvan viitteen siitä, että opettajat tulkitsivat monikulttuurisuuskasvatuksen varsin ahtaasti. Useimmiten he pitivät riittävänä monikulttuurisuuskasvatuksena niitä koulun toimia, jotka kohdistettiin vain maahanmuuttajaoppilaisiin. Tällaisia olivat esimerkiksi suomi toisena kielenä -opetus, oman kielen ja uskonnon opetus. Kokonaisvaltainen, kaikki oppiaineet läpäisevä ja kaikkia oppilaita koskeva, kaikessa koulun toiminnassa näkyvä monikulttuurisuuskasvatus jää suurelta osin toteutumatta.