Loneliness of Older People and Elements of an Intervention for its Alleviation

Abstract

<b>Ikääntyneiden yksinäisyys ja intervention elementit sen lievittämisessä</b>

Ikääntyneiden yksinäisyys on yleistä ja hoitotyöntekijöillä on vähän keinoja sen lievittämiseen. Tutkimus oli kaksiosainen. Ensimmäisen osan tavoitteena oli saada tietoa yksinäisyyden käsitteestä, sen yhteydestä sosiaaliseen eristäytyneisyyteen ja yleiseen turvattomuuden tunteeseen sekä kotona asuvien ikääntyneiden (≥75 v.) yksinäisyyden yleisyydestä ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä sekä selvittää ikääntyneiden itsensä kokemia yksinäisyyden syitä. Toisessa osassa tavoitteena oli tunnistaa yksinäisyyden lievittämiseen pyrkivän psykososiaalisen ryhmäkuntoutus (PRK) –intervention elementit sekä kuvata ryhmiin osallistuneiden kokemuksia interventiosta. Ensimmäisessä osassa tutkimusaineosto kerättiin postikyselyllä, joka lähetettiin eri puolilla Suomea kotona tai palvelutalossa asuville satunnaisotannalla valituille ikääntyneille henkilöille (N=6 786). Vastausprosentti oli 72 % (n=4113). Vastaajien keski-ikä oli 81 vuotta. Tutkimuksen toisessa osassa aineisto koostui PRK intervention ryhmänvetäjien (N=14) kirjoittamista päiväkirjoista, tutkijoiden vapaista muistiinpanoista ryhmätoiminnasta (N=32) sekä ryhmäläisten intervention jälkeen täyttämistä palautekyselystä (n=103).

Tulosten mukaan yksinäisyys, sosiaalinen eristäytyneisyys ja yleinen turvattomuuden tunne näyttävät olevan eri asioita. Vastanneista 39 % kärsi yksinäisyydestä vähintään joskus. Useat demografiset ja terveyteen liittyvät tekijät, psyykkisen hyvinvoinnin ulottuvuudet kuten myös sosiaalisiin suhteisiin kohdistetut odotukset olivat yhteydessä yksinäisyyden kokemiseen. Vanhempien menettäminen lapsuudessa ei ollut yhteydessä yksinäisyyden kokemiseen. Yksinäisyyden kokemuksiin oli useita syitä. Aineistosta tunnistettiin elementtejä, joiden katsottiin olevan tärkeitä yksinäisyyden lievittämiseen pyrkivän PRK-intervention toteutuksessa. Nämä voitiin jakaa ennalta määriteltyihin elementteihin, ryhmäläisten sisäisiin ja välisiin suosiollisiin prosesseihin sekä välittäviin tekijöihin. Ennalta määritellyt elementit liittyivät ryhmäläisiin, ryhmän vetäjiin ja ryhmätoimintaan. Ryhmäläiset kokivat ryhmät erittäin merkityksellisiksi, ja 95 % koki, että yksinäisyys oli lievittynyt ryhmän aikana.

Ikääntyneiden henkilöiden yksinäisyys on haaste hoitotyön tekijöille. Tutkimuksessa kuvattu PRK-interventio auttaa hoitajia tunnistamaan ikääntyneiden yksinäisyyden lievittämiseen liittyviä elementtejä.

Loneliness is common among older people and nurses have limited means to alleviate it. The study was in two parts. In phase I, the aim was to acquire information about the concept of loneliness, its relationship with social isolation and a global feeling of insecurity, and to acquire information on the prevalence of community-dwelling older people’s (≥75 years) loneliness, its associated characteristics and subjective causes. In phase II, the aim was to identify the essential elements of the psychosocial group rehabilitation (PGR) intervention which was developed to alleviate older people’s loneliness and to describe the experiences of the PGR participants.

The data in phase I were gathered using a postal questionnaire sent to a random sample (N=6 786) of older people in various parts of Finland. The number of returned questionnaires was 4 113, and the response rate for community-dwelling older people was 72%. The respondents’ mean age was 81 years and 69% were women. The data in phase II consisted of the diaries written by the PGR intervention group leaders (N=14), researchers free observations (N=32), notes on the group activity and a feedback questionnaire filled in by participants (N=103) after the PGR intervention.

The findings showed that there was a distinction between loneliness, social isolation and a global feeling of insecurity. Of the respondents, 39% suffered from loneliness at least sometimes. Several demographic and health-related factors, dimensions of psychological well-being, as well as expectations related to social contacts were associated with loneliness. Losing one’s parents in childhood was not associated with loneliness experienced in old age. Several causes of loneliness were mentioned. Several elements were considered essential in the PGR intervention aimed at alleviating the loneliness of older people. These elements were divided into a) predetermined elements, b) favourable processes between and within the participants, and c) mediating factors. The predetermined elements were further divided into the factors related to the group participants, group leaders, and group activities. The PGR intervention participants found the groups very meaningful, with 95% feeling that their loneliness was alleviated during the PGR intervention.

Recognizing the loneliness of older people poses a challenge for nurses. The detailed description of the PGR intervention helps nurses to identify the elements that may alleviate older people’s loneliness.