Associations between alexithymia and mental well-being in adolescents

Abstract

<b>Nuorten tunneilmaisun yhteys psyykkiseen oireiluun</b>

Aleksitymialla tarkoitetaan persoonallisuuden piirteistöä, jolle on tyypillistä heikko kyky tunnistaa ja ilmaista tunteita sekä vähäinen mielikuvitus ja konkreettinen, ulkokohtainen ajattelutapa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella aleksitymian yhteyttä psyykkiseen oireiluun nuorilla sekä tutkia aleksitymian kehittymiselle altistavia yksilöllisiä lapsuudenaikaisia tekijöitä. Tutkimusaineisto koostui aiempaan nuorten syömishäiriöoireilua tarkastelevaan tutkimukseen osallistuneista nuorista (n = 320) ja heille satunnaisotannalla poimituista verrokeista (n = 640). Seurantakyselyssä käytettiin vastaajan itsensä täytettäviä mittareita ja aineisto kerättiin postikyselynä. Yhteensä 729 henkilöä (78 %) palautti lomakkeen täytettynä, muodostaen näin lopullisen tutkimusaineiston. Tyttöjä vastanneista oli 74 % ja poikia 26 %. Aineiston keski-ikä oli 19 vuotta tämän tutkimuksen aikaan. Aineistosta oli käytettävissä neuvolatiedot syntymästä lähtien.

Tutkimusaineistossa todettiin aleksitymian yleisyydeksi tytöillä 8,2 % ja pojilla 8,5 %. Sukupuolten välillä ei todettu eroa 20-osioisella Toronto Alexithymia Scale-kyselyllä (TAS-20) pistemäärissä (tytöillä 44.7 ja pojilla 46.0). Syömishäiriöoireiden todettiin olevan yleisempiä aleksityymisillä nuorilla verrattuna ei-aleksityymisiin. Syömishäiriöoireita mitattiin SCOFF-mittarilla (“Sick”, “Control”, “One”, “Fat”, “Food”). Aleksityymisten nuorten keskimääräinen SCOFF-pistemäärä oli merkitsevästi korkeampi kuin ei-aleksityymisten ja SCOFF-positiivisten (pistemäärä vähintään 2) osuus oli aleksityymisten ryhmässä kolminkertainen ei-aleksityymisten ryhmään verrattuna. Myös ahdistuneisuuden todettiin olevan yhteydessä aleksitymiaan nuorilla. Ahdistuneisuutta mitattiin State-Trait Anxiety Inventory-mittarilla (STAI) ja lisäksi mitattiin masennusoireita ja alkoholinkäyttöä. Aleksityymisten nuorten STAI-pisteet olivat merkitsevästi korkeammat kuin eialeksityymisten. Ahdistuneet aleksityymiset nuoret olivat myös yleisemmin masentuneita ja käyttivät runsaammin alkoholia kuin yhtä ahdistuneet ei-aleksityymiset nuoret.

Tutkimuksessa selvitettiin aleksitymian yhteyttä sosiaaliseen tukeen sekä koettuun vanhempien hoivaan ja ylisuojelevaisuuteen. Käytetyt mittarit olivat Multidimensional Scale of Perceived Social Support ja Parental Bonding Instrument. Aleksitymia oli merkitsevästi yhteydessä sekä heikompaan koettuun sosiaaliseen tukeen – erityisesti ystäviltä saatavaan − että korkeampaan vanhempien ylisuojelevaisuuteen. Tutkimuksessa käytettiin 5-vuotisneuvolatarkastuksen tietoja sen arviointiin, mitkä kehitykselliset tekijät saattavat olla yhteydessä aleksitymian ilmenemiseen. Puheenkehityksen ongelmien todettiin olevan miehillä selvästi yhteydessä aleksitymiaan.

Tutkimuksen perusteella aleksityymisillä nuorilla esiintyy ei-aleksityymisiin ikätovereihin verrattuna selvästi yleisemmin psyykkisiä oireita. Koska aleksitymia heikentää hoitovastetta todennäköisesti myös nuorilla, tulisi aleksitymian mahdollisuus selvittää tehokkaasti psyykkisesti oireilevilla nuorilla. Lisääntyvä tutkimustieto aleksitymian kehittymisestä mahdollistaa riskitapausten varhaisemman tunnistamisen ja tilanteeseen puuttumisen.

Alexithymia signifies a personality construct that represents reduced ability to identify and describe feelings, a limited imagination, and externally oriented thinking. The objective of this study was to assess the associations between alexithymia and psychiatric symptoms, as well as to evaluate the significance of childhood developmental factors for alexithymia. The study population was recruited from a sample of adolescents, who had participated in previous studies investigating eating disorder symptoms (n=320), and a group of matched controls (n=640). Altogether 729 individuals (78%) participated in the study by answering the questionnaire. Of the sample, 74% were female and 26% male, and the mean age was 19 years at the time of the data were collected. The material also included child welfare centre check-up records since birth for all subjects.

The prevalence of alexithymia was 8.2% for females and 8.5% for males. No significant gender difference was observed in the mean 20-item Toronto Alexithymia Scale (TAS-20) total scores (44.7 for females and 46.0 for males). Alexithymia was found to be associated with eating disorder symptoms in adolescents. Eating disorder symptoms were measured using the SCOFF (“Sick”, “Control”, “One”, “Fat”, “Food”) questionnaire. The mean SCOFF scores and the proportion of the SCOFF positive individuals (scoring 2 or more) were significantly higher among the alexithymic subjects. The association between alexithymia and anxiety symptoms was also assessed. Anxiety was measured using the State-Trait Anxiety Inventory (STAI), and in order to assess the association reliably, depression and alcohol consumption were included as covariates. The alexithymic subjects had significantly higher mean STAI scores than the non-alexithymic subjects. Highly anxious alexithymic subjects also presented a significantly higher level of depressive symptoms and they used more alcohol, as compared with their equally anxious non-alexithymic peers.

The associations of alexithymia with perceived social support and parental attitude were explored using the Multidimensional Scale of Perceived Social Support and Parental Bonding Instrument scales. Alexithymia was significantly associated with a lower degree of experienced social support – particularly from friends − and higher parental overprotection both in females and males. The significance of childhood developmental factors for alexithymia in late adolescence was assessed using data from the child welfare centre check-ups at the age of five years, thus avoiding recall bias. The results suggested speech development to be a significant factor in the developmental process of alexithymia, at least in males.

According to this study, alexithymic late adolescents have significantly more mental disorder symptoms compared with their peers. Since alexithymia is also in adolescents likely to predict poorer outcome in several different mental disorders, the possibility of alexithymia should be explored efficiently. Moreover, the increasing amount of evidence on the aetiology of alexithymia may enable earlier identification and intervention in individuals at a high risk to develop a mental disorder.