Survey of transportation of liquid bulk chemicals in the Baltic Sea

Abstract

This study is made as a part of the Chembaltic (Risks of Maritime Transportation of Chemicals in Baltic Sea) project which gathers information on the chemicals transported in the Baltic Sea. The purpose of this study is to provide an overview of handling volumes of liquid bulk chemicals (including liquefied gases) in the Baltic Sea ports and to find out what the most transported liquid bulk chemicals in the Baltic Sea are. Oil and oil products are also viewed in this study but only in a general level. Oils and oil products may also include chemical-related substances (e.g. certain bio-fuels which belong to MARPOL annex II category) in some cargo statistics. Chemicals in packaged form are excluded from the study.

Most of the facts about the transport volumes of chemicals presented in this study are based on secondary written sources of Scandinavian, Russian, Baltic and international origin. Furthermore, statistical sources, academic journals, periodicals, newspapers and in later years also different homepages on the Internet have been used as sources of information. Chemical handling volumes in Finnish ports were examined in more detail by using a nationwide vessel traffic system called PortNet.

Many previous studies have shown that the Baltic Sea ports are annually handling more than 11 million tonnes of liquid chemicals transported in bulk. Based on this study, it appears that the number may be even higher. The liquid bulk chemicals account for approximately 4 % of the total amount of liquid bulk cargoes handled in the Baltic Sea ports. Most of the liquid bulk chemicals are handled in Finnish and Swedish ports and their proportion of all liquid chemicals handled in the Baltic Sea is altogether over 50 %. The most handled chemicals in the Baltic Sea ports are methanol, sodium hydroxide solution, ammonia, sulphuric and phosphoric acid, pentanes, aromatic free solvents, xylenes, methyl tert-butyl ether (MTBE) and ethanol and ethanol solutions. All of these chemicals are handled at least hundred thousand tonnes or some of them even over 1 million tonnes per year, but since chemical-specific data from all the Baltic Sea countries is not available, the exact tonnages could not be calculated in this study. In addition to these above-mentioned chemicals, there are also other high volume chemicals handled in the Baltic Sea ports (e.g. ethylene, propane and butane) but exact tonnes are missing. Furthermore, high amounts of liquid fertilisers, such as solution of urea and ammonium nitrate in water, are transported in the Baltic Sea. The results of the study can be considered indicative.

Updated information about transported chemicals in the Baltic Sea is the first step in the risk assessment of the chemicals. The chemical-specific transportation data help to target hazard or e.g. grounding/collision risk evaluations to chemicals that are handled most or have significant environmental hazard potential. Data gathered in this study will be used as background information in later stages of the Chembaltic project when the risks of the chemicals transported in the Baltic Sea are assessed to highlight the chemicals that require special attention from an environmental point of view in potential marine accident situations in the Baltic Sea area.

Tämä tutkimus on tehty osana Chembaltic (Kemikaalikuljetusten riskit Itämerellä) -hanketta, jonka tavoitteena on kerätä tietoa Itämerellä kuljettavista kemikaaleista. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä yleiskuvaus Itämeren satamissa irtolastina kuljetettavien nestemäisten kemikaalien (pitäen sisällään myös nestemäiset kaasut) käsittelymääristä ja saada selville Itämerellä eniten kuljetettavat nestemäiset kemikaalit. Tutkimuksessa on tarkasteltu myös öljy- ja öljytuotteiden kuljetusmääriä yleisellä tasolla. Öljyt ja öljytuotteet saattavat pitää sisällään myös kemikaaleja (esim. biopolttoaineet kuuluvat MARPOL II -kategoriaan) joissakin tavaratilastoissa. Pakattuina kuljetettavat kemikaalit on jätetty tutkimuksessa tarkastelun ulkopuolelle.

Raportissa esitetyt kemikaalien kuljetustiedot perustuvat pääasiassa tehtyyn kirjallisuustutkielmaan, jossa käytettiin lähteinä sekä kansallisia että kansainvälisiä julkaisuja. Käytetyt lähteet vaihtelivat logistiikka-alan aikakauslehdistä virallisiin tilastoraportteihin ja -tietokantoihin sekä tieteellisiin julkaisuihin. Myös satamien, terminaalien ja operaattorien omat Internet-sivut toimivat tietolähteinä tutkimuksessa. Suomen satamien osalta kemikaalien käsittelymäärät tutkittiin tarkasti hyödyntäen kansallista PortNet-alusliikennejärjestelmää.

Monien edeltävien tutkimusten mukaan Itämeren satamissa käsitellään vuosittain yli 11 miljoonaa tonnia nestemäisiä irtolastina kuljetettavia kemikaaleja. Tämän tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että kemikaalien kuljetusmäärä voi olla tätä suurempikin johtuen eri maiden erilaisista kemikaalien tilastointitavoista. Kemikaalien osuus kaikista Itämerellä kuljetettavista nestemäisistä irtolastikuljetuksista on noin 4 % tonnimäärässä mitattuna. Suomen ja Ruotsin satamat käsittelevät yhteensä yli puolet kaikista Itämerellä irtolastina kuljetettavista nestemäisistä kemikaaleista. Itämeren satamissa selvästi eniten käsiteltäviä kemikaaleja ovat metanoli, natriumhydroksidi, ammoniakki, rikki- ja fosforihappo, pentaanit, ksyleenit, metyyli-tert-butyylieetteri (MTBE) sekä etanoli ja etanoliliuokset. Kaikkia näitä kemikaaleja käsitellään Itämeren satamissa vähintään sata tuhatta tonnia vuosittain. Edellä mainittujen kemikaalien lisäksi Itämeren satamissa käsitellään muitakin kemikaaleja, joiden kuljetusmäärät voivat olla yhtä suuria. Näistä kemikaaleista esimerkkejä ovat etyleeni, propaani ja butaani. Lisäksi monia nestemäisiä lannoitteita kuljetetaan huomattavan suuria määriä. Tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa on huomattava, ettei kaikkien Itämeren maiden ja satamien osalta ollut saatavissa kemikaalikohtaisia tietoja. Tämän vuoksi tutkimuksessa ei ollut mahdollista laskea tarkkoja tonnimääriä Itämeren satamissa käsiteltäville kemikaaleille. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavina.

Päivitetty tieto Itämeren satamissa käsiteltävistä kemikaaleista luo perustan kemikaalikuljetusten riskien arvioimiseksi. Tiedon avulla kemikaalikuljetusten riskienarviointi voidaan kohdistaa niihin kemikaaleihin, joita kuljetetaan Itämerellä eniten ja/tai jotka ominaisuuksiensa puolesta pitävät sisällään suurimman ympäristöriskipotentiaalin. Tämä raportti toimii taustatietona Chembaltic-hankkeen myöhemmissä vaiheissa toteutettavalle Itämeren kemikaalikuljetusten riskienarviointityölle.