Pienten säiliöalusten luotsinkäyttövelvollisuus
Holma, Elisa; Karvonen, Tapio (2012-09-18)
Pienten säiliöalusten luotsinkäyttövelvollisuus
Holma, Elisa
Karvonen, Tapio
(18.09.2012)
Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja - Publications from The Centre For Maritime Studies B 190 Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5068-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5068-3
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Suomen voimassaolevan luotsauslain mukaan aluksen on käytettävä luotsia, jos aluksen
koko tai lastin vaarallisuus sitä edellyttää. Alus voidaan vapauttaa luotsinkäyttövelvollisuudesta,
jos aluksen päällikkö suorittaa linjaluotsin tutkinnon tai hänelle on myönnetty
erivapaus. Luotsinkäyttövapautusta ei kuitenkaan voida myöntää, jos lastina on vaarallista
tai haitallista lastia.
Suomessa luotsaus on poikkeuksellisen haasteellista matalien ja mutkaisten väylien ja
satamien jokavuotisen jäätymisen vuoksi. Luotsauksessa kyse on ennen kaikkea meriympäristön
turvallisuudesta, minkä vuoksi kaikki öljytuotteita ja kemikaaleja irtolastina
kuljetettavat alukset ovat luotsausvelvollisia. Luotsauksesta aiheutuu aina liikennöintikustannuksia
varustamolle tai aluksen aikarahtaajalle. Luotsauskustannusten suhteellinen
suuruus muihin kustannuksiin nähden riippuu mm. aluksen koosta, liikenteen luonteesta
ja lastista.
Luotsinkäyttövelvollisuus tekee liikenteen esimerkiksi alusten bunkrauspalvelua tarjoaville
pienille säiliöaluksille erittäin haasteelliseksi Suomessa. Vaikka myös jääolosuhteet
asettavat merkittäviä haasteita aluksella tehtävälle bunkrauspalvelulle, nähdään
luotsinkäyttövelvollisuus tätäkin ratkaisevampana esteenä palvelutarjonnan syntymiselle
Suomessa. Kysyntää tällaiselle palvelulle uskotaan kuitenkin olevan lähinnä Suomenlahdella
ja Saaristomerellä.
Tässä Liikenteen turvallisuusviraston toimeksiannosta toteutetussa selvityksessä on kartoitettu,
millaisia riskejä ja edellytyksiä mahdollisella pienille säiliöaluksille myönnettävällä
luotsinkäyttövapautuksella olisi. Selvityksessä on vertailtu luotsaus- ja bunkrauskäytäntöjä
eräissä Euroopan maissa kirjallisuustutkimuksella ja keskeisille organisaatioille
kohdistetulla sähköpostitiedustelulla. Aluksille sattuneita onnettomuuksia ja havereita
selvitettiin HELCOMin tietokannan avulla. Käytäntöjä ja tarvetta pienellä säiliöaluksella
toteutettavalle liikenteelle Suomessa selvitettiin satamille kohdistetulla kyselyllä.
Luotsinkäyttövapautuksen arviointiin liittyen tehtiin useita asiantuntijahaastatteluja
luotsauksen ja meriliikenteen kannalta keskeisissä organisaatioissa.
Taustaselvityksen ja asiantuntijahaastattelujen perusteella esitetään, millaisia edellytyksiä
luotsauslain muutosta harkittaessa tulee ottaa huomioon. Selvityksen perusteella
todetaan, että luotsauslakia voidaan muuttaa niin, että luotsinkäyttövapautuksen myöntäminen
pienille säiliöaluksille tehdään mahdolliseksi tietyillä ehdoilla, joilla varmistetaan,
että meriliikenteen ja -ympäristön turvallisuus ei vaarannu. Luotsinkäyttövapautuksen
tulee edellyttää väyläkohtaista linjaluotsin tutkintoa ja aluksen maksimikoon
rajoittamista, ja se voidaan myöntää öljytuotteille, lievästi haitallisille kemikaaleille ja
LNG:lle. Vapautukseen johtavassa tutkinnossa tulisi erityistä huomiota kiinnittää reittisuunnitelman
ymmärtämiseen ja toteutukseen käytännössä sekä kykyyn kommunikoida
sujuvasti muun liikenteen kanssa myös poikkeustilanteissa. Erityishuomiota tulee kiinnittää
turvallisuuden varmistamiseen sekä aluspäällystön työaikojen noudattamiseen,
jotta vältytään väsymisen aiheuttamilta inhimillisiltä virheiltä.
koko tai lastin vaarallisuus sitä edellyttää. Alus voidaan vapauttaa luotsinkäyttövelvollisuudesta,
jos aluksen päällikkö suorittaa linjaluotsin tutkinnon tai hänelle on myönnetty
erivapaus. Luotsinkäyttövapautusta ei kuitenkaan voida myöntää, jos lastina on vaarallista
tai haitallista lastia.
Suomessa luotsaus on poikkeuksellisen haasteellista matalien ja mutkaisten väylien ja
satamien jokavuotisen jäätymisen vuoksi. Luotsauksessa kyse on ennen kaikkea meriympäristön
turvallisuudesta, minkä vuoksi kaikki öljytuotteita ja kemikaaleja irtolastina
kuljetettavat alukset ovat luotsausvelvollisia. Luotsauksesta aiheutuu aina liikennöintikustannuksia
varustamolle tai aluksen aikarahtaajalle. Luotsauskustannusten suhteellinen
suuruus muihin kustannuksiin nähden riippuu mm. aluksen koosta, liikenteen luonteesta
ja lastista.
Luotsinkäyttövelvollisuus tekee liikenteen esimerkiksi alusten bunkrauspalvelua tarjoaville
pienille säiliöaluksille erittäin haasteelliseksi Suomessa. Vaikka myös jääolosuhteet
asettavat merkittäviä haasteita aluksella tehtävälle bunkrauspalvelulle, nähdään
luotsinkäyttövelvollisuus tätäkin ratkaisevampana esteenä palvelutarjonnan syntymiselle
Suomessa. Kysyntää tällaiselle palvelulle uskotaan kuitenkin olevan lähinnä Suomenlahdella
ja Saaristomerellä.
Tässä Liikenteen turvallisuusviraston toimeksiannosta toteutetussa selvityksessä on kartoitettu,
millaisia riskejä ja edellytyksiä mahdollisella pienille säiliöaluksille myönnettävällä
luotsinkäyttövapautuksella olisi. Selvityksessä on vertailtu luotsaus- ja bunkrauskäytäntöjä
eräissä Euroopan maissa kirjallisuustutkimuksella ja keskeisille organisaatioille
kohdistetulla sähköpostitiedustelulla. Aluksille sattuneita onnettomuuksia ja havereita
selvitettiin HELCOMin tietokannan avulla. Käytäntöjä ja tarvetta pienellä säiliöaluksella
toteutettavalle liikenteelle Suomessa selvitettiin satamille kohdistetulla kyselyllä.
Luotsinkäyttövapautuksen arviointiin liittyen tehtiin useita asiantuntijahaastatteluja
luotsauksen ja meriliikenteen kannalta keskeisissä organisaatioissa.
Taustaselvityksen ja asiantuntijahaastattelujen perusteella esitetään, millaisia edellytyksiä
luotsauslain muutosta harkittaessa tulee ottaa huomioon. Selvityksen perusteella
todetaan, että luotsauslakia voidaan muuttaa niin, että luotsinkäyttövapautuksen myöntäminen
pienille säiliöaluksille tehdään mahdolliseksi tietyillä ehdoilla, joilla varmistetaan,
että meriliikenteen ja -ympäristön turvallisuus ei vaarannu. Luotsinkäyttövapautuksen
tulee edellyttää väyläkohtaista linjaluotsin tutkintoa ja aluksen maksimikoon
rajoittamista, ja se voidaan myöntää öljytuotteille, lievästi haitallisille kemikaaleille ja
LNG:lle. Vapautukseen johtavassa tutkinnossa tulisi erityistä huomiota kiinnittää reittisuunnitelman
ymmärtämiseen ja toteutukseen käytännössä sekä kykyyn kommunikoida
sujuvasti muun liikenteen kanssa myös poikkeustilanteissa. Erityishuomiota tulee kiinnittää
turvallisuuden varmistamiseen sekä aluspäällystön työaikojen noudattamiseen,
jotta vältytään väsymisen aiheuttamilta inhimillisiltä virheiltä.
Kokoelmat
- Erillisteokset ja sarjat [756]