Osakeantien jälkeisten alituottojen anomalia: Lyhyen ja pitkän aikavälin tapahtumatutkimus Ruotsin ja Norjan osakemarkkinoilla
Rantala, Jarkko (2012-04-18)
Osakeantien jälkeisten alituottojen anomalia: Lyhyen ja pitkän aikavälin tapahtumatutkimus Ruotsin ja Norjan osakemarkkinoilla
Rantala, Jarkko
(18.04.2012)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Markkinoiden tehokkuushypoteesin mukaan arvopapereiden hinnat sisältävät kaiken saatavilla
olevan informaation ja sijoitusinstrumenttien tuotot vastaavat niiden riskiä. Käytännössä yrityksen
sisäpiiri on kuitenkin informaation suhteen etuasemassa markkinoihin nähden. Yritysjohto saattaa
pyrkiä hyödyntämään informaatioetuaan järjestämällä osakeannin silloin, kun yrityksen osakekurssi
on sisäpiiritiedon perusteella arvioituna liian korkealla tasolla. Rationaalisten sijoittajien tulisi ottaa
tämä huomioon osakeanti-ilmoituksen yhteydessä ja osakekurssin tulisi siten päätyä sellaiselle
tasolle, ettei osake ole enää ylihinnoiteltu. Aikaisempien tutkimuksien perusteella vaikuttaa
kuitenkin siltä, että markkinoiden reaktio osakeanteihin on puutteellinen, sillä osakeannin
järjestäneiden yritysten osakkeiden on havaittu tuottavan poikkeuksellisen heikosti osakeantia
seuraavina vuosina. Mikäli ilmiö on todellinen, on kyseessä merkittävä poikkeama markkinoiden
tehokkuudesta, sillä julkisen informaation avulla ei pitäisi pystyä ennustamaan tulevia tuottoja.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin osakeantien jälkeisten alituottojen anomalian esiintymistä Ruotsin
ja Norjan osakemarkkinoilla vuosien 2005 ja 2008 välillä järjestettyjen osakeantien yhteydessä.
Tutkimus suoritettiin sekä lyhyen että pitkän aikavälin tapahtumatutkimuksena. Aineisto jaettiin
osiin sen perusteella, minkä syyn yritykset ilmoittivat osakeannin järjestämiselle. Jaon taustalla oli
oletus siitä, että mikäli yritys ilmoittaa käyttävänsä annilla hankitut varat johonkin nimettyyn,
täsmälliseen investointiin, on ajoitusmotiivi todennäköisesti muita osakeanteja pienemmässä
roolissa. Markkinat reagoivat osakeanteihin keskimäärin voimakkaan negatiivisesti, mutta
investointeja varten järjestetyissä osakeanneissa reaktio oli huomattavasti muita osakeanteja
lievempi. Pidemmällä aikavälillä ei havaittu juurikaan riskistä poikkeavia tuottoja.
Aikaisempaa tutkimusta aiheesta on verrattain runsaasti, joten anomalian todellisuudesta voidaan
olla kohtuullisen varmoja. Tutkimusta on kuitenkin tehty jo verrattain pitkän aikaa, joten on
oletettavaa, että ilmiö alkaa olla myös sijoittajien tiedossa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu
viitteitä anomalian mahdollisesta katoamisesta ja nämä viitteet saavat lisätukea tämän tutkimuksen
tuloksista. Aikaisempia tutkimuksia voimakkaampi välitön markkinareaktio osakeantiin viittaa
siihen, että sijoittajat suojautuvat aiempaa voimakkaammin ylihinnoittelua vastaan. Kumpikaan
markkinoista ei kuitenkaan vaikuta olevan täysin tehokas julkisen informaation suhteen, sillä
tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja oli havaittavissa osakeannin ympäristössä. Julkisen
informaation käyttökelpoisuus vaikuttaa kuitenkin rajoittuvan osakeannin välittömään läheisyyteen.
olevan informaation ja sijoitusinstrumenttien tuotot vastaavat niiden riskiä. Käytännössä yrityksen
sisäpiiri on kuitenkin informaation suhteen etuasemassa markkinoihin nähden. Yritysjohto saattaa
pyrkiä hyödyntämään informaatioetuaan järjestämällä osakeannin silloin, kun yrityksen osakekurssi
on sisäpiiritiedon perusteella arvioituna liian korkealla tasolla. Rationaalisten sijoittajien tulisi ottaa
tämä huomioon osakeanti-ilmoituksen yhteydessä ja osakekurssin tulisi siten päätyä sellaiselle
tasolle, ettei osake ole enää ylihinnoiteltu. Aikaisempien tutkimuksien perusteella vaikuttaa
kuitenkin siltä, että markkinoiden reaktio osakeanteihin on puutteellinen, sillä osakeannin
järjestäneiden yritysten osakkeiden on havaittu tuottavan poikkeuksellisen heikosti osakeantia
seuraavina vuosina. Mikäli ilmiö on todellinen, on kyseessä merkittävä poikkeama markkinoiden
tehokkuudesta, sillä julkisen informaation avulla ei pitäisi pystyä ennustamaan tulevia tuottoja.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin osakeantien jälkeisten alituottojen anomalian esiintymistä Ruotsin
ja Norjan osakemarkkinoilla vuosien 2005 ja 2008 välillä järjestettyjen osakeantien yhteydessä.
Tutkimus suoritettiin sekä lyhyen että pitkän aikavälin tapahtumatutkimuksena. Aineisto jaettiin
osiin sen perusteella, minkä syyn yritykset ilmoittivat osakeannin järjestämiselle. Jaon taustalla oli
oletus siitä, että mikäli yritys ilmoittaa käyttävänsä annilla hankitut varat johonkin nimettyyn,
täsmälliseen investointiin, on ajoitusmotiivi todennäköisesti muita osakeanteja pienemmässä
roolissa. Markkinat reagoivat osakeanteihin keskimäärin voimakkaan negatiivisesti, mutta
investointeja varten järjestetyissä osakeanneissa reaktio oli huomattavasti muita osakeanteja
lievempi. Pidemmällä aikavälillä ei havaittu juurikaan riskistä poikkeavia tuottoja.
Aikaisempaa tutkimusta aiheesta on verrattain runsaasti, joten anomalian todellisuudesta voidaan
olla kohtuullisen varmoja. Tutkimusta on kuitenkin tehty jo verrattain pitkän aikaa, joten on
oletettavaa, että ilmiö alkaa olla myös sijoittajien tiedossa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu
viitteitä anomalian mahdollisesta katoamisesta ja nämä viitteet saavat lisätukea tämän tutkimuksen
tuloksista. Aikaisempia tutkimuksia voimakkaampi välitön markkinareaktio osakeantiin viittaa
siihen, että sijoittajat suojautuvat aiempaa voimakkaammin ylihinnoittelua vastaan. Kumpikaan
markkinoista ei kuitenkaan vaikuta olevan täysin tehokas julkisen informaation suhteen, sillä
tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja oli havaittavissa osakeannin ympäristössä. Julkisen
informaation käyttökelpoisuus vaikuttaa kuitenkin rajoittuvan osakeannin välittömään läheisyyteen.