Driver of Demand in Cargo and Passenger Traffic Between Penta Ports

Abstract

Maritime transport moves around 6 billion tonnes of freight every year. The freight consists of liquid bulks (45%), dry bulks (23%) and general cargo (32%). Freight traffic and transports chains vary according to region, commodity and the origin and the destination of freight. In the European Union the ports sector handles over 90% of the trade with third countries. The share of intra-EU trade is approximately 30% of the total transportation and the number of passengers is over 200 million every year. The Baltic Sea has more than 50,000 vessels a year pass the Skaw at the northernmost tip of Denmark on their way into or out of the Baltic. Roughly 60% to 70% of these vessels are cargo vessels and 17% to 25% tankers. Ports and maritime transport play a crucial role in global commerce today.

Today’s business environment is changing rapidly, and the constant changes create challenges for the transport industry and maritime traffic. Ports have to adapt to continuous changes in economic structures, logistics demands, and people’s travel and leisure patterns. In order to ensure the competitiveness of sea connections, the ports need to fully enhance multilateral cross-border understanding and cooperation. In this report the focus is on liner traffic between five ports in the Central Baltic Region: Stockholm, Tallinn, Helsinki Turku and Naantali. The report defines the drivers of the demand for cargo and passenger traffic and highlights the most important factors. The economic situation and foreign trade of each county are elaborated on with detailed information about the flows of traffic between the five ports. Based on expert interviews, the main characteristics of each port, including strengths and weaknesses, are presented.

The report is based on primary and secondary data. Primary data was received through interviews and mail surveys. Secondary data was attained through a literature research, statistics, data given by the PENTA ports and webpages. The report is divided into two main parts: the drivers creating the demand for transport and the results of current cargo and passenger flows between PENTA ports.

Meriliikenne kuljettaa vuosittain noin 6 miljardia tonnia rahtia ja sen on arvioitu koostuvan 45 % nestemäisestä irtolastista, 23 % kuivasta rahdista ja 32 % muusta kuivasta rahdista. Rahtiliikenne vaihtelee alueittain, hyödykkeittäin ja tuotteiden lähtöja määränpään mukaan. Euroopan Unionissa satamasektori käsittelee yli 90 % kaupankäynnistä unionin ulkopuolisten maiden kanssa. EU:n sisäisessä kaupankäynnissä osuus on noin 30 % ja matkustajien määrä vuosittain yli 200 miljoonaa. Itämeren alusliikenteessä yli 50 000 alusta ohittaa vuosittain Tanskan pohjoisimman kärjen joko matkalla Itämerelle tai pois sieltä. Suunnilleen 60 % – 70 % näistä aluksista on rahtilaivoja ja 17 % – 25 % tankkereita. Satamat ja meriliikenne ovat täten merkittävässä asemassa globaalia maailmankauppaa.

Tämän päivän liiketoimintaympäristö muuttuu kiivaasti ja tämä luo haasteita kuljetusalalle ja meriliikenteelle. Satamien on sopeuduttava taloudellisten rakenteiden jatkuvaan muutokseen, logistisiin tarpeisiin ja matkustuskäytäntöihin. Meriyhteyksien kilpailukyvyn varmistamiseksi satamien tulee kasvattaa valtion rajoja ylittävää monenkeskeistä tietämystä ja yhteistyötä. Tässä raportissa keskitytään viiden Keskisen Itämeren sataman linjaliikenteeseen, joita ovat Tukholma, Tallinna, Helsinki, Turku ja Naantali. Tutkimus määrittelee rahti- ja matkustajavirtojen kysyntään vaikuttavia tekijöitä sekä nostaa esille tärkeimmät vaikuttimet. Maiden taloudellinen tilanne sekä ulkomaankauppa käydään seikkaperäisesti läpi jonka jälkeen satamien välisiä kuljetusvirtoja tarkastellaan yksityiskohtaisemmin. Jokaisen sataman tunnusmerkit, sisältäen vahvuudet ja heikkoudet, esitellään asiantuntijahaastatteluihin perustuen.

Tämä tutkimus on kirjoitettu hyväksikäyttäen sekä ensi-, että toissijaista aineistoa. Ensisijainen aineisto kerättiin suorittamalla haastatteluita sekä lähettämällä sähköpostikyselyitä. Toissijainen aineisto saatiin kirjallisuuskatsauksella, yritysten www-sivuilta, sekä keräämällä tilastoja. Raportti on jaettu kahteen pääkappaleeseen. Ensimmäinen osio keskittyy kysyntään vaikuttaviin tekijöihin ja toinen osio esittelee tulokset PENTA satamien välisistä rahti- ja matkustajavirta-analyysista.