”AMERICAN ENVIRONMENTS”. Ympäristön merkitykset Don DeLillon romaanissa White Noise
Forss, Pauliina (2012-10-30)
”AMERICAN ENVIRONMENTS”. Ympäristön merkitykset Don DeLillon romaanissa White Noise
Forss, Pauliina
(30.10.2012)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201210309549
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201210309549
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on analysoida ympäristön merkityksiä
yhdysvaltalaiskirjailija Don DeLillon (1936-) romaanissa White Noise (1985). Lähestyn
romaania ekokriittisen kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta ja kytken sen
ekokriitikko Lawrence Buellin ajatukseen nk. ympäristöalitajunnasta. Analysoin DeLillon
romaania myös yhteydessä filosofi Jean Baudrillardin ajatukseen postmodernin ajan
länsimaisessa ja erityisesti amerikkalaisessa yhteiskunnassa vallalla olevasta
simulaatioiden järjestelmästä.
White Noise -romaanin todellisuus vastaa Baudrillardin ajatusta yhteiskunnasta,
jossa representaatiot ja simulaatiot ovat korvanneet todellisuuden. Media, erityisesti
televisio, tuottaa jatkuvasti kuvia ja simulaatioita, joiden kyllästämässä todellisuudessa
aineellinen maailma ja luonto jäävät tavoittamattomiin. White Noise -romaanin
henkilöiden yhteys aineelliseen ympäristöönsä ja luonnonilmiöihin on katkennut, sillä
heidän arkensa pyörii pitkälti kuluttamisen ja televisionkatselun ympärillä. Romaanin
todellisuudessa myös identiteetistä on tullut eräänlainen tuote, jonka jokainen voi
rakentaa mieleisekseen kulutusvalinnoillaan.
Identiteettiproblematiikan ohella myös kuolemalla on keskeinen asema
tutkielmassani. White Noise -romaanin päähenkilö Jack Gladney kärsii
paniikinomaisesta kuolemanpelosta, jota pyrkii torjumaan erilaisin keinoin siinä
kuitenkaan onnistumatta. Tavoitteenani on osoittaa, että tämä piinaava pelko
kuolemaa kohtaan on syntynyt simulaatioyhteiskunnan tuloksena. Vieraantuminen
aineellisesta maailmasta ja luonnon prosesseista on johtanut vieraantumiseen
ruumiista ja kuolemasta. Analysoin kuolemaa romaanissa eräänlaisena simulaatioiden
maailman äärirajana, viimeisenä luonnollisena tapahtumana.
White Noise -romaanin päähenkilö Jack Gladney ahdistuu kulutuskeskeisessä,
simulaatioiden kyllästämässä elinympäristössään. Tulkitsen tämän ahdistuksen
tarpeena tunnistaa tärkeä vuorovaikutussuhde yksilön ja hänen aineellisen
ympäristönsä välillä. Jack ei ole vielä täysin sulautunut osaksi simulaatioiden maailmaa,
vaan hän tiedostaa kytköksen itsensä ja aineellisen maailman välillä. Tämä romaanista
implisiittisesti esiin nouseva tiedostamisen tunne korostaa ihmisen ja ympäristön sekä
laajemmin kulttuurin ja luonnon välttämätöntä yhteyttä. DeLillon romaanista on
löydettävissä ajatus ympäristöalitajunnasta, joka alleviivaa ympäristön ja luonnon
merkitystä ihmiselle.
yhdysvaltalaiskirjailija Don DeLillon (1936-) romaanissa White Noise (1985). Lähestyn
romaania ekokriittisen kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta ja kytken sen
ekokriitikko Lawrence Buellin ajatukseen nk. ympäristöalitajunnasta. Analysoin DeLillon
romaania myös yhteydessä filosofi Jean Baudrillardin ajatukseen postmodernin ajan
länsimaisessa ja erityisesti amerikkalaisessa yhteiskunnassa vallalla olevasta
simulaatioiden järjestelmästä.
White Noise -romaanin todellisuus vastaa Baudrillardin ajatusta yhteiskunnasta,
jossa representaatiot ja simulaatiot ovat korvanneet todellisuuden. Media, erityisesti
televisio, tuottaa jatkuvasti kuvia ja simulaatioita, joiden kyllästämässä todellisuudessa
aineellinen maailma ja luonto jäävät tavoittamattomiin. White Noise -romaanin
henkilöiden yhteys aineelliseen ympäristöönsä ja luonnonilmiöihin on katkennut, sillä
heidän arkensa pyörii pitkälti kuluttamisen ja televisionkatselun ympärillä. Romaanin
todellisuudessa myös identiteetistä on tullut eräänlainen tuote, jonka jokainen voi
rakentaa mieleisekseen kulutusvalinnoillaan.
Identiteettiproblematiikan ohella myös kuolemalla on keskeinen asema
tutkielmassani. White Noise -romaanin päähenkilö Jack Gladney kärsii
paniikinomaisesta kuolemanpelosta, jota pyrkii torjumaan erilaisin keinoin siinä
kuitenkaan onnistumatta. Tavoitteenani on osoittaa, että tämä piinaava pelko
kuolemaa kohtaan on syntynyt simulaatioyhteiskunnan tuloksena. Vieraantuminen
aineellisesta maailmasta ja luonnon prosesseista on johtanut vieraantumiseen
ruumiista ja kuolemasta. Analysoin kuolemaa romaanissa eräänlaisena simulaatioiden
maailman äärirajana, viimeisenä luonnollisena tapahtumana.
White Noise -romaanin päähenkilö Jack Gladney ahdistuu kulutuskeskeisessä,
simulaatioiden kyllästämässä elinympäristössään. Tulkitsen tämän ahdistuksen
tarpeena tunnistaa tärkeä vuorovaikutussuhde yksilön ja hänen aineellisen
ympäristönsä välillä. Jack ei ole vielä täysin sulautunut osaksi simulaatioiden maailmaa,
vaan hän tiedostaa kytköksen itsensä ja aineellisen maailman välillä. Tämä romaanista
implisiittisesti esiin nouseva tiedostamisen tunne korostaa ihmisen ja ympäristön sekä
laajemmin kulttuurin ja luonnon välttämätöntä yhteyttä. DeLillon romaanista on
löydettävissä ajatus ympäristöalitajunnasta, joka alleviivaa ympäristön ja luonnon
merkitystä ihmiselle.