Kamppailu kaupungin sähköstä. Pääomaleirit ja kunnallispolitiikka Turun sähköjärjestelmän kehityksessä 1919–1929
Yrttiaho, Johannes (2013-03-28)
Kamppailu kaupungin sähköstä. Pääomaleirit ja kunnallispolitiikka Turun sähköjärjestelmän kehityksessä 1919–1929
Yrttiaho, Johannes
(28.03.2013)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201303282653
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201303282653
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman aiheena on poliittisten ja taloudellisten tekijöiden vaikutus sosioteknisenä
ymmärretyn sähköjärjestelmän kehittymiseen paikallistasolla. Tutkimus on
tapaustutkimus, jonka kohteena on Turun sähköhuolto sen murroskaudella vuosina
1919–1929. Tutkimusajanjakson alussa Turun sähkölaitos siirtyi kansainvälisen suuryhtiön,
saksalaisen AEG:n omistuksesta kaupungin haltuun. Turku liittyi jakson loppuun
mennessä ensimmäisten kaupunkien joukossa valtiolliseen sähköverkkoon. Tutkimusajanjakson
puoliväliin saakka vaihtoehtona oli yksityisen Turun Voima Oy:n suunnitelma.
Suomeen rakennettiin 1920-luvulla kahta kilpailevaa sähkönsiirtojärjestelmää:
valtiollista ja yksityisen teollisuuden järjestelmää.
Sisällissodan jälkeisessä Suomessa kansallinen pääoma ja sen muodostama
suomenkielinen pääomaleiri kamppaili taloudellis-poliittisista eduista politiikkaa,
kauppaa ja suurteollisuutta perinteisesti hallinnutta ”vanhaa rahaa” eli ruotsinkielistä
pääomaleiriä vastaan. Ruotsinkielisen pääoman vaikutus oli historiallisista syistä Turussa
erityisen vahva. Energiapolitiikan hallinta oli tärkeä kysymys kamppailussa. Tutkimuksessa
etsitään syitä sille, miksi Turun yksityinen sähkölaitos kunnallistettiin ja miksi
se myöhemmin liitettiin valtion sähköverkkoon, vaikka vaikutusvaltaisten ruotsinkielisten
pääomapiirien etu näyttäisi olleen Turun Voima -suunnitelman toteuttaminen.
Tutkimuksessa on sähköjärjestelmää lähestytty sosioteknisenä järjestelmänä
teknologian sosiologian ja teknologian historian teoreettisessa viitekehyksessä. Intressiryhmien
vaikutusta järjestelmän rakentumisessa tutkitaan Social Construction of
Technology (SCOT) -teoriaperinteen tarjoamilla välineillä. Sähköpolitiikan vaikuttajien
välisiä suhteita ja vaikuttajaverkoston rakennetta hahmotetaan sosiaalisten verkostojen
teoriaa metaforisesti apuna käyttäen. Turun kaupungin hallinnon tuottamat asiakirjat
ovat tärkein lähderyhmä.
Turun sähkölaitos kunnallistettiin, jotta yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden
myötä johtavaan asemaan kunnallishallinnossa noussut suomenkielinen pääomaleiri saisi
laitoksen paremmin hallintaansa. Turun sähköpolitiikassa toimivat ruotsinkielisen
pääoman ja suomenkielisen pääoman vaikuttajaverkostot. Tutkimus kuitenkin osoittaa,
että vallasta kamppailleiden pääomaryhmittymien verkostosuhteet ulottuivat myös leirirajan
yli. Toimijat muodostivat yhdessä paikallisen sähköpolitiikan energiaeliitin. Sen
yhteistyö konkretisoitui alueen suurimman sähkönkuluttajan, ruotsinkielisen pääoman
Paraisten Kalkkivuori Oy:n sekä suomenkielisen pääoman Ab John Barker Oy:n ja Littoisten
Verkatehtaan muodostaman yhteenliittymän välisessä sopimusjärjestelyssä, jossa
myös Turun kaupunki oli mukana. Turku liittyi valtiolliseen sähköverkkoon samaan aikaan
Paraisten Kalkkivuoren kanssa ja pitkälti suuryhtiön ratkaisujen vaikutuksesta.
Tukemalla suomenkielisen pääoman valtiojohtoista sähköistyspolitiikkaa ruotsinkielinen
pääoma turvasi omat energiapoliittiset etunsa Lounais-Suomessa.
ymmärretyn sähköjärjestelmän kehittymiseen paikallistasolla. Tutkimus on
tapaustutkimus, jonka kohteena on Turun sähköhuolto sen murroskaudella vuosina
1919–1929. Tutkimusajanjakson alussa Turun sähkölaitos siirtyi kansainvälisen suuryhtiön,
saksalaisen AEG:n omistuksesta kaupungin haltuun. Turku liittyi jakson loppuun
mennessä ensimmäisten kaupunkien joukossa valtiolliseen sähköverkkoon. Tutkimusajanjakson
puoliväliin saakka vaihtoehtona oli yksityisen Turun Voima Oy:n suunnitelma.
Suomeen rakennettiin 1920-luvulla kahta kilpailevaa sähkönsiirtojärjestelmää:
valtiollista ja yksityisen teollisuuden järjestelmää.
Sisällissodan jälkeisessä Suomessa kansallinen pääoma ja sen muodostama
suomenkielinen pääomaleiri kamppaili taloudellis-poliittisista eduista politiikkaa,
kauppaa ja suurteollisuutta perinteisesti hallinnutta ”vanhaa rahaa” eli ruotsinkielistä
pääomaleiriä vastaan. Ruotsinkielisen pääoman vaikutus oli historiallisista syistä Turussa
erityisen vahva. Energiapolitiikan hallinta oli tärkeä kysymys kamppailussa. Tutkimuksessa
etsitään syitä sille, miksi Turun yksityinen sähkölaitos kunnallistettiin ja miksi
se myöhemmin liitettiin valtion sähköverkkoon, vaikka vaikutusvaltaisten ruotsinkielisten
pääomapiirien etu näyttäisi olleen Turun Voima -suunnitelman toteuttaminen.
Tutkimuksessa on sähköjärjestelmää lähestytty sosioteknisenä järjestelmänä
teknologian sosiologian ja teknologian historian teoreettisessa viitekehyksessä. Intressiryhmien
vaikutusta järjestelmän rakentumisessa tutkitaan Social Construction of
Technology (SCOT) -teoriaperinteen tarjoamilla välineillä. Sähköpolitiikan vaikuttajien
välisiä suhteita ja vaikuttajaverkoston rakennetta hahmotetaan sosiaalisten verkostojen
teoriaa metaforisesti apuna käyttäen. Turun kaupungin hallinnon tuottamat asiakirjat
ovat tärkein lähderyhmä.
Turun sähkölaitos kunnallistettiin, jotta yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden
myötä johtavaan asemaan kunnallishallinnossa noussut suomenkielinen pääomaleiri saisi
laitoksen paremmin hallintaansa. Turun sähköpolitiikassa toimivat ruotsinkielisen
pääoman ja suomenkielisen pääoman vaikuttajaverkostot. Tutkimus kuitenkin osoittaa,
että vallasta kamppailleiden pääomaryhmittymien verkostosuhteet ulottuivat myös leirirajan
yli. Toimijat muodostivat yhdessä paikallisen sähköpolitiikan energiaeliitin. Sen
yhteistyö konkretisoitui alueen suurimman sähkönkuluttajan, ruotsinkielisen pääoman
Paraisten Kalkkivuori Oy:n sekä suomenkielisen pääoman Ab John Barker Oy:n ja Littoisten
Verkatehtaan muodostaman yhteenliittymän välisessä sopimusjärjestelyssä, jossa
myös Turun kaupunki oli mukana. Turku liittyi valtiolliseen sähköverkkoon samaan aikaan
Paraisten Kalkkivuoren kanssa ja pitkälti suuryhtiön ratkaisujen vaikutuksesta.
Tukemalla suomenkielisen pääoman valtiojohtoista sähköistyspolitiikkaa ruotsinkielinen
pääoma turvasi omat energiapoliittiset etunsa Lounais-Suomessa.