Substantiivilausekkeiden määritteet edistyneiden suomenoppijoiden kirjoituksessa

Abstract

Tämän tutkielman aiheena on edistyneiden suomenoppijoiden substantiivilausekkeiden käyttö. Tavoitteena on saada selville, miten edistyneet suomen kielen oppijat muodostavat 2- tai useampisanaisia substantiivilausekkeita ja niiden määritteitä. Tutkimus kuuluu suomi toisena kielenä -alaan. Tutkimuksessa käytetään sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista analyysia määritteiden käytön tarkasteluun. Informantteina on neljä edistynyttä suomenoppijaa, joilla on kaikilla eri äidinkieli. Informanttien kirjoitetusta kielestä tarkastellaan, mitä eri sanaluokkien määritteitä informantit käyttävät ja miten he niitä käyttävät sekä informanttien tyypillisiä ja epätyypillisiä substantiivilausekkeiden määritteitä. Lisäksi pitkittäistutkimuksessa tarkastellaan, kehittyykö edistyneen oppijan substantiivilausekkeiden ja niiden määritteiden muodostustaito noin puolentoista vuoden aikana.

Tutkielma on osa Turun yliopiston suomen kielen laitoksen Edistyneiden suomenoppijoiden korpus -tutkimushanketta. Hankkeen tarkoituksena on lisätä tietoa suomesta akateemisena toisena kielenä. Käytetty vertailuaineisto on myös korpuksesta. Substantiivilausekkeiden määritteiden käyttöä tutkittiin etsimällä ensin informanttien teksteistä määritteelliset substantiivilausekkeet. Määritteet jaettiin etu- ja jälkimääritteisiin sekä näiden ryhmien sisällä vielä pienempiin osiin. Informanttien määritteitä verrattiin verrokkiryhmän vastaaviin. Määritteet jaettiin tyypillisiin ja epätyypillisiin. Pitkittäistutkimuksessa kutakin informanttia tarkasteltiin erikseen.

Tulokseksi saatiin, että informantit käyttävät etumääritteitä melko samalla tavalla kuin verrokit, mutta jälkimääritteiden järjestys vaihtelee informanteilla ja verrokeilla. Etumääritteiden järjestys on informanteilla ja verrokeilla sama, mutta määritteiden määrässä on eroja. Informanteilla on odotuksenmukaisesti enemmän epätyypillisiä määritteitä kuin verrokeilla. Pitkittäistutkimuksessa huomattiin, että edistyneiden oppijoiden määritteiden käytössä tapahtuu jonkin verran kehitystä puolentoista vuoden aikana. Etumääritteiden kohdalla informanttien tyypillisten määritteiden sekä useampisanaisten lausekkeiden määrä kasvaa ja epätyypillisten määrä vähenee. Jälkimääritteissä ei ollut yhtenäistä selvää kehitystä, mutta uusia jälkimääritetyyppejä ilmestyy viimeisessä vaiheessa. Substantiivi- ja adjektiivimääritteet ovat käytetyimpiä määritteitä. Tutkimusaineistoissa voi epätyypillisissä ilmauksissa nähdä interferenssin ja skeemakongruenssin vaikutusta. Edistyneillekin oppijoille määritteen ja edussanan kongruenssi aiheuttaa toisinaan vaikeuksia. Tutkimus antaa lisätietoa edistyneiden oppijoiden määritteellisten substantiivilausekkeiden käytöstä.