Perheyhtiö ja paikallisuus. A. Ahlström Osakeyhtiön historian perintö Noormarkussa
Grahn, Maarit (2014-01-25)
Perheyhtiö ja paikallisuus. A. Ahlström Osakeyhtiön historian perintö Noormarkussa
Grahn, Maarit
(25.01.2014)
Annales Universitatis Turkuensis C 374 Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5601-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5601-2
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimus tarkastelee kulttuuriperinnön asemaa perheyrityksen yrityskulttuurin,identiteetin ja yrityskuvan osatekijänä ja sitä, miten historiatietoisuus ohjaa yrityksen toimintaa paikallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Samalla tutkimus selvittää, miten liiketoiminnan laajeneminen ja globalisoituminen vaikuttavat paikallistason toimintaan ja miten yritys käyttää kulttuuriperintöään muutosten hallinnassa.
Tutkimus on historiallinen tapaustutkimus. Esimerkkitapauksena on A. Ahlström Osakeyhtiö ja Länsi-Suomessa sijaitseva Noormarkun ruukki, joka on ollut yrityksen omistuksessa 1870-luvulta lähtien. 1800-luvun lopusta 2000-luvulle ulottuva tutkimus perustuu pääasiassa arkistolähteisiin. Tutkimuksessa yhdistyvät kulttuuriperinnön ja liiketaloustieteen tutkimuksen sekä historiantutkimuksen lähestymistavat. Paikallistason toiminnan tarkastelussa tutkimus saa piirteitä myös tehdasyhdyskuntatutkimuksesta.
Tutkimuksessa perheyrityksen kulttuuriperintöön sisällytetään aineellisen kulttuuriperinnön ja menneisyyden kuvausten lisäksi yrityksen jatkuvuuteen, omistajuuteen, kotipaikkaan ja yhteiskuntavastuuseen liittyvät perinteet. Tutkimus osoittaa, että historia ja perinteet voivat olla yritykselle voimavara mutta myös hidaste. Perheyhtiön traditio on kestänyt liiketoiminnallisista ja organisatorisista muutoksista huolimatta. Suvun rooli yhtiön sisällä on kuitenkin muuttunut. Perhejohtajuudesta on siirrytty sukuomistukseen.
Ahlström on tyyppiesimerkki siitä, miten yritykset korostavat historian avulla toimintansa jatkuvuutta, luotettavuutta, uskottavuutta ja innovatiivisuutta. Yritys on rakentanut historiallista yrityskuvaansa muun muassa museoiden, näyttelyiden ja julkaisujen avulla. Yrityksen suhde historialliseen kotipaikkaansa, Noormarkkuun, on ollut poikkeuksellisen kiinteä. Noormarkun ruukki on esimerkki siitä, miten yrityksen menneisyyteen liittyvistä paikoista voi muodostua symbolisia muistin paikkoja.
Historiatietoisuus synnyttää ja ylläpitää paikallisvastuuta, joka on ilmennyt eri aikakausina eri tavoin. Ruukin toimintoja on kehitetty, kun vanhat toiminnot ovat päättyneet. 2000-luvulla yritys hyödyntää kulttuuriperintöään liiketoiminnan resurssina, paikallisen liiketoiminnan ja matkailun kehittämisen lähtökohdista.
Kansainvälisissä tutkimuksissa historian aktiivista käyttöä yrityksen strategisessa suunnittelussa kuvataan käsitteellä history management. Suomessa aihetta on toistaiseksi tutkittu vähän. Tutkimus on siten avaus yrityksiä kulttuuriperinnön säilyttäjinä ja käyttäjinä koskeville keskusteluille. Family Business and Locality: The historical heritage of A. Ahlström Corporation in Noormarkku
The study investigates the role of cultural heritage in corporate culture, identity and image of a family business, as well as the way in which historical consciousness affects the company’s actions on the local level. At the same time, the study examines how globalization and expansion affect local operations and how the company utilizes its cultural heritage in the management of changes.
As a historical case study, the dissertation examines the A. Ahlström Corporation and the Noormarkku ironworks in Western Finland that has belonged to the company since the 1870s. The period of study, which spans from the end of the nineteenth century to the twenty-first century, is mainly based on historical records. The study combines approaches of cultural heritage studies, history studies and businessstudies. In the investigation of local events, the research adopts elements from the study of factory communities
Besides the historical sites and descriptions of the past, the study considers the traditions that are connected with the continuity, ownership, domicile and social responsibility of the company as parts of cultural heritage. It shows that history and traditions can be valuable assets for a company, but may also be a hindrance. Despite organizational and business changes, the tradition of the familybusiness has endured. Nevertheless, the role of the family has changed –from family management into family ownership.
Ahlström is a typical example of the way in which companies use history to highlight their continuity, reliability, credibility and innovations. The company has utilized museums, exhibitions and publications, among others, in the construction of its historical corporate image. The ties between the company and its historical domicile, Noormarkku, have been exceptionally close. The Noormarkku ironworks is an example of how places connected with a company’s past can become symbolic memorial sites.
Historical consciousness creates and maintains a sense of local responsibility, seen in various forms throughout the times. The operations at the ironworks have evolved, as old functions have been ceased. In the twenty-first century, the company utilizes its cultural heritage as a business resource, developing local business and tourism.
In the international studies of business administration, the active use of history in business activities and strategic planning is referred to as history management. Thus far in Finland this is a topic seldom studied. Therefore this study is an attempt to open the discussion about companies’ utilization and management of cultural heritage.
Tutkimus on historiallinen tapaustutkimus. Esimerkkitapauksena on A. Ahlström Osakeyhtiö ja Länsi-Suomessa sijaitseva Noormarkun ruukki, joka on ollut yrityksen omistuksessa 1870-luvulta lähtien. 1800-luvun lopusta 2000-luvulle ulottuva tutkimus perustuu pääasiassa arkistolähteisiin. Tutkimuksessa yhdistyvät kulttuuriperinnön ja liiketaloustieteen tutkimuksen sekä historiantutkimuksen lähestymistavat. Paikallistason toiminnan tarkastelussa tutkimus saa piirteitä myös tehdasyhdyskuntatutkimuksesta.
Tutkimuksessa perheyrityksen kulttuuriperintöön sisällytetään aineellisen kulttuuriperinnön ja menneisyyden kuvausten lisäksi yrityksen jatkuvuuteen, omistajuuteen, kotipaikkaan ja yhteiskuntavastuuseen liittyvät perinteet. Tutkimus osoittaa, että historia ja perinteet voivat olla yritykselle voimavara mutta myös hidaste. Perheyhtiön traditio on kestänyt liiketoiminnallisista ja organisatorisista muutoksista huolimatta. Suvun rooli yhtiön sisällä on kuitenkin muuttunut. Perhejohtajuudesta on siirrytty sukuomistukseen.
Ahlström on tyyppiesimerkki siitä, miten yritykset korostavat historian avulla toimintansa jatkuvuutta, luotettavuutta, uskottavuutta ja innovatiivisuutta. Yritys on rakentanut historiallista yrityskuvaansa muun muassa museoiden, näyttelyiden ja julkaisujen avulla. Yrityksen suhde historialliseen kotipaikkaansa, Noormarkkuun, on ollut poikkeuksellisen kiinteä. Noormarkun ruukki on esimerkki siitä, miten yrityksen menneisyyteen liittyvistä paikoista voi muodostua symbolisia muistin paikkoja.
Historiatietoisuus synnyttää ja ylläpitää paikallisvastuuta, joka on ilmennyt eri aikakausina eri tavoin. Ruukin toimintoja on kehitetty, kun vanhat toiminnot ovat päättyneet. 2000-luvulla yritys hyödyntää kulttuuriperintöään liiketoiminnan resurssina, paikallisen liiketoiminnan ja matkailun kehittämisen lähtökohdista.
Kansainvälisissä tutkimuksissa historian aktiivista käyttöä yrityksen strategisessa suunnittelussa kuvataan käsitteellä history management. Suomessa aihetta on toistaiseksi tutkittu vähän. Tutkimus on siten avaus yrityksiä kulttuuriperinnön säilyttäjinä ja käyttäjinä koskeville keskusteluille.
The study investigates the role of cultural heritage in corporate culture, identity and image of a family business, as well as the way in which historical consciousness affects the company’s actions on the local level. At the same time, the study examines how globalization and expansion affect local operations and how the company utilizes its cultural heritage in the management of changes.
As a historical case study, the dissertation examines the A. Ahlström Corporation and the Noormarkku ironworks in Western Finland that has belonged to the company since the 1870s. The period of study, which spans from the end of the nineteenth century to the twenty-first century, is mainly based on historical records. The study combines approaches of cultural heritage studies, history studies and businessstudies. In the investigation of local events, the research adopts elements from the study of factory communities
Besides the historical sites and descriptions of the past, the study considers the traditions that are connected with the continuity, ownership, domicile and social responsibility of the company as parts of cultural heritage. It shows that history and traditions can be valuable assets for a company, but may also be a hindrance. Despite organizational and business changes, the tradition of the familybusiness has endured. Nevertheless, the role of the family has changed –from family management into family ownership.
Ahlström is a typical example of the way in which companies use history to highlight their continuity, reliability, credibility and innovations. The company has utilized museums, exhibitions and publications, among others, in the construction of its historical corporate image. The ties between the company and its historical domicile, Noormarkku, have been exceptionally close. The Noormarkku ironworks is an example of how places connected with a company’s past can become symbolic memorial sites.
Historical consciousness creates and maintains a sense of local responsibility, seen in various forms throughout the times. The operations at the ironworks have evolved, as old functions have been ceased. In the twenty-first century, the company utilizes its cultural heritage as a business resource, developing local business and tourism.
In the international studies of business administration, the active use of history in business activities and strategic planning is referred to as history management. Thus far in Finland this is a topic seldom studied. Therefore this study is an attempt to open the discussion about companies’ utilization and management of cultural heritage.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2824]