Evaluation of an e-learning course: coercion practices in psychiatric nursing

Abstract

The goal of the study was to evaluate an e-learning course entitled “Nursing interventions to manage distressed and disturbed patients” and intended for psychiatric nurses, using Kirkpatrick’s evaluation model. The aim was to describe nurses’ reactions, learning, behaviour change and impacts resulting from this e-learning course. This dissertation comprises four papers, and the data were collected 2008-2012 from three different sources; electronic databases, an e-learning platform and psychiatric hospitals.

First, a systematic literature review was conducted to understand the effectiveness of e-learning. Second, an RCT study was implemented to investigate the impact of the e-learning course on nurses’ job-satisfaction, knowledge and attitudes (N=158). Third, to complete the picture of nurses views of the e-learning course related to knowledge transfer, the nurses’ perspective was studied (N=33). Lastly, the effects of the e-learning course from nursing managers’ perspective in psychiatric hospital organisations were studied (N=28).

The systematic review showed that although the nurses were satisfied with the e-learning, no effects were found in the RCT study of nurses’ job satisfaction. The RCT study showed no effects on nurses’ learning related to knowledge increase, but there was change in attitudes. The managers described the changes in the nurses’ knowledge and attitudes. Among the nurses behaviour changed with knowledge transfer from the e-learning course to practice and they pointed out development issues related to their work. The final impacts of the e-learning course revealed advantages and disadvantages of the e-learning course and its implications for nurses’ work.

This dissertation provides new insight into nurses’ reactions, learning, behaviour change and impacts resulting from an e-learning course in their continuing education. In order to improve nurses’ continuing education systematic evaluation is needed, for which Kirkpatrick’s evaluation model is a useful tool.

Verkossa tapahtuvan täydennyskoulutuksen arviointi: rajoittamistoimet psykiatrisessa hoitotyössä

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida psykiatrisille sairaanhoitajille suunnattua verkkokurssia ”Levottomien ja aggressiivisten potilaiden hoito”. Arvioinnin viitekehyksenä toimi Kirkpatrikin arviointimalli. Tavoitteena oli kuvata sairaanhoitajien reaktioita, oppimista, käyttäytymisen muutosta ja verkkokurssin vaikutuksia psykiatriseen hoitotyöhön. Tämä väitöskirjatutkimus jakaantui neljään vaiheeseen ja aineiston keruu sijoittui vuosien 2008–2012 väliselle ajalle. Aineisto kerättiin kolmesta eri lähteestä: elektronisista tietokannoista, verkkokurssilta ja psykiatrisista sairaaloista.

Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin kirjallisuuskatsauksen avulla verkko-opiskelun vaikuttavuutta. Toisessa vaiheessa tutkittiin vaikuttavuustutkimuksen avulla verkkokurssin vaikutuksia sairaanhoitajien työtyytyväisyyteen, tietoon ja asenteisiin (N=158). Kolmannessa vaiheessa tarkasteltiin sairaanhoitajien näkökulmasta tiedon siirrettävyyttä verkkokurssilta käytäntöön (N=33). Neljännessä vaiheessa psykiatristen sairaalaorganisaatioiden esimiesten näkökulmasta tutkittiin verkkokurssin vaikutuksia käytännön hoitotyöhön (N=28).

Kirjallisuuskatsaus osoitti, että sairaanhoitajat olivat tyytyväisiä verkkokurssiin, mutta työtyytyväisyyteen sillä ei ollut vaikutusta vaikuttavuustutkimuksen mukaan. Verkkokurssi ei edesauttanut tilastollisesti merkitsevän tuloksen syntymistä oppimisen eli tiedon lisääntymisen näkökulmasta vaikuttavuustutkimuksen mukaan, mutta asenteiden kohdalla tilastollisesti merkitsevää eroa havaittiin. Hoitotyön esimiehet kuvasivat muutosta hoitajien tiedoissa ja asenteissa. Hoitajat pystyivät siirtämään tietoa verkkokurssilta käytäntöön ja he esittävät kehittämisehdotuksia työhönsä liittyen. Hoitotyön esimiesten näkökulmasta verkkokurssin tuloksena saavutettiin etuja ja haittoja sekä vaikutuksia käytännön työhön.

Tämä väitöskirja tuottaa uutta tietoa sairaanhoitajien verkkokurssin jälkeisiin reaktioihin, oppimiseen, käyttäytymiseen ja tuloksiin. Sairaanhoitajien täydennyskoulutuksen systemaattinen arviointi on tärkeää, jotta jatkossa voidaan kehittää paremmin sopivia täydennyskoulutuskursseja. Kirkpatrikin arviointimalli on sopiva arvioinnin työkalu hoitotyön alueella.