Host Parasite Interactions in Damselflies. From Individuals to Populations
Kaunisto, Kari (2014-09-12)
Host Parasite Interactions in Damselflies. From Individuals to Populations
(12.09.2014)
Turun yliopisto Annales Universitatis Turkuensis A II 291
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN: 978-951-29-5801-6
https://urn.fi/URN:ISBN: 978-951-29-5801-6
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
The main goal of this thesis is to increase understanding on evolutionary and ecological factors that have contributed to differences in parasite numbers in insects. Furthermore, the thesis addresses the effects of parasites on their hosts.
The most important findings were:
The Northern damselfly’s (Coenagrion hastulatum) immune response to artificial pathogen increased with increasing parasite numbers (Article I).
Marginal, more isolated C. hastulatum populations on the edge of distribution have fewer parasites when compared to distribution’s core populations (Article II).
The Banded damselfly Calopteryx splendens individuals with higher homozygosity have more parasites, however, the rate of homozygosity did not differ between populations (Article III).
Parasite prevalence was affected by whether the host species occurred in allopatric or sympatric population: sympatric C. splendens populations with sister species the Beautiful damselfly Calopteryx virgo harbored more parasites (Article IV).
Parasites were associated with the wing spot size, an ornament under sexual selection, and thus may play an important role in character displacement, i.e. the size of the wing spot (Article V).
To conclude with, this thesis brings about new information on the parasite infection patterns in insects, proposing several factors to contribute to these patters, as well as it addresses the effects of parasites on their hosts, from individual to population level. Väitöskirjan päätavoitteena on tuottaa uutta tietoa hyönteisten loismääriin vaikuttavista evolutiivisista ja ekologisista tekijöistä. Tämän lisäksi väitöskirjassa tutkitaan loisten aiheuttamia vaikutuksia isäntiinsä.
Väitöskirjan tärkeimmät tulokset voidaan tiivistää seuraavasti:
Mitä suurempi määrä loisia, sitä korkeampi immuunivaste isännällä oli (keihästytön-korennolla, Coenagrion hastulatum) (Työ I).
Keihästytönkorennon elinalueen uloimmilla reunoilla olevissa populaatioissa oli huomattavasti vähemmän loisia verrattuna elinalueen keskiosissa olevien populaatioiden loismääriin (Työ II).
Geneettisellä tasolla havaittiin, että korkean homotsygotian (lokuksen molemmat alleelit samoja) omaavilla yksilöillä oli merkitsevästi enemmän loisia verrattuna heterozygoottisempiin, eli geneettisesti monimuotoisempiin yksilöihin (immenkorennolla Calopteryx splendens). Homotsygotian asteessa ei kuitenkaan ollut merkitsevää eroa tutkimuspopulaatioiden välillä (Työ III).
Sympatrisissa ja allopatrisissa populaatioissa havaittiin huomattava ero loismäärissä kahden lähilajin välillä (immenkorento C. splendens ja neidonkorento C. virgo); sympatrisilla immenkorennoilla jotka esiintyivät yhdessä neidonkorentojen kanssa, oli enemmän loisia kuin allopatrisilla immenkorennoilla (Työ IV).
Loiset vaikuttivat myös seksuaalivalinnan alaisena olevan ornamentin (siipitäplän) kokoon immenkorennoilla. Tämä viittaa siihen, että loisilla on vaikutusta isäntälajin ominaisuudensiirtymään, eli tässä tapauksessa siipitäplän koon muutokseen (Työ V).
Tässä väitöskirjassa esitetään uutta tietoa loismäärien vaihteluista hyönteisillä ja tutkitaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat näihin eroihin. Lisäksi siinä esitetään tapoja, joilla loiset vaikuttavat isäntiinsä yksilötasolta aina populaatiotasolle asti.
The most important findings were:
The Northern damselfly’s (Coenagrion hastulatum) immune response to artificial pathogen increased with increasing parasite numbers (Article I).
Marginal, more isolated C. hastulatum populations on the edge of distribution have fewer parasites when compared to distribution’s core populations (Article II).
The Banded damselfly Calopteryx splendens individuals with higher homozygosity have more parasites, however, the rate of homozygosity did not differ between populations (Article III).
Parasite prevalence was affected by whether the host species occurred in allopatric or sympatric population: sympatric C. splendens populations with sister species the Beautiful damselfly Calopteryx virgo harbored more parasites (Article IV).
Parasites were associated with the wing spot size, an ornament under sexual selection, and thus may play an important role in character displacement, i.e. the size of the wing spot (Article V).
To conclude with, this thesis brings about new information on the parasite infection patterns in insects, proposing several factors to contribute to these patters, as well as it addresses the effects of parasites on their hosts, from individual to population level.
Väitöskirjan tärkeimmät tulokset voidaan tiivistää seuraavasti:
Mitä suurempi määrä loisia, sitä korkeampi immuunivaste isännällä oli (keihästytön-korennolla, Coenagrion hastulatum) (Työ I).
Keihästytönkorennon elinalueen uloimmilla reunoilla olevissa populaatioissa oli huomattavasti vähemmän loisia verrattuna elinalueen keskiosissa olevien populaatioiden loismääriin (Työ II).
Geneettisellä tasolla havaittiin, että korkean homotsygotian (lokuksen molemmat alleelit samoja) omaavilla yksilöillä oli merkitsevästi enemmän loisia verrattuna heterozygoottisempiin, eli geneettisesti monimuotoisempiin yksilöihin (immenkorennolla Calopteryx splendens). Homotsygotian asteessa ei kuitenkaan ollut merkitsevää eroa tutkimuspopulaatioiden välillä (Työ III).
Sympatrisissa ja allopatrisissa populaatioissa havaittiin huomattava ero loismäärissä kahden lähilajin välillä (immenkorento C. splendens ja neidonkorento C. virgo); sympatrisilla immenkorennoilla jotka esiintyivät yhdessä neidonkorentojen kanssa, oli enemmän loisia kuin allopatrisilla immenkorennoilla (Työ IV).
Loiset vaikuttivat myös seksuaalivalinnan alaisena olevan ornamentin (siipitäplän) kokoon immenkorennoilla. Tämä viittaa siihen, että loisilla on vaikutusta isäntälajin ominaisuudensiirtymään, eli tässä tapauksessa siipitäplän koon muutokseen (Työ V).
Tässä väitöskirjassa esitetään uutta tietoa loismäärien vaihteluista hyönteisillä ja tutkitaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat näihin eroihin. Lisäksi siinä esitetään tapoja, joilla loiset vaikuttavat isäntiinsä yksilötasolta aina populaatiotasolle asti.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2889]