Viisivuotiaan lapsen kielellisten vaikeuksien yhteys sosioemotionaalisiin vaikeuksiin
Kavanterä, Laura (2018-06-05)
Viisivuotiaan lapsen kielellisten vaikeuksien yhteys sosioemotionaalisiin vaikeuksiin
Kavanterä, Laura
(05.06.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tämän pro gradun tarkoituksena on ollut tutkia kielellisten vaikeuksien yhteyttä sosioemotionaalisiin vaikeuksiin, kun lapsi on viisivuotias. Tutkimus on osa HKA (Hyvän Kasvun Avaimet) -tutkimusta, jossa on selvitetty yhteensä 1827 lapsen kehitystä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Tähän tutkimukseen on käytetty Viivi-lomakkeen 5-vuotiaita koskevia vastauksia, jotka summamuuttujien muodostamisen jälkeen koskivat 573:tä lasta.
Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää kielellisten vaikeuksien yhteyttä sosioemotionaalisiin vaikeuksiin. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää tiettyjen lasta koskevien taustaetekijöiden yhteyttä kielellisiin ja sosioemotionaalisiin vaikeuksiin. Näiksi taustatekijöiksi teorian pohjalta ovat määräytyneet vanhempien ikä, vanhempien koulutustaso, tulotaso sekä perherakenne.
Tutkimus on kvantitatiivinen tutkimus ja aineisto on analysoitu SPSS-ohjelman avulla. Ohjelman avulla on haettu yhteyksiä eri summamuuttujien välillä ja näin pyritty muodostamaan käsitys siitä, millainen yhteys määritettyjen tekijöiden välillä tämän aineiston pohjalta on havaittavissa. Keskeisimpinä tuloksina voidaan todeta, että aineiston pohjalta yhteys kielen- ja emotionaalisten vaikeuksien välille löytyi. Samoin löytyi yhteys puheen- ja kielen vaikeuksien välille. Taustatekijöiden yhteyttä lapsen kielellisiin tai sosioemotionaalisiin vaikeuksiin ei tämän tutkimuksen pohjalta löytynyt. Mittari ja siitä luodut summamuuttujat eivät ole olleet validoituja. Tämä on saattanut vaikuttaa saatuihin tuloksiin, jotka osittain ovat ristiriidassa aiemman tutkimuksen kanssa.
Kielen- ja emotionaalisten vaikeuksien yhteyden tiedostaminen on tärkeää. Esimerkiksi lasten kanssa työskentelevien olisi hyvä nähdä yhteys näiden vaikeuksien välillä, jotta lasta ja hänen käyttäytymistään voidaan sekä ymmärtää että tukea paremmin.
Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää kielellisten vaikeuksien yhteyttä sosioemotionaalisiin vaikeuksiin. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää tiettyjen lasta koskevien taustaetekijöiden yhteyttä kielellisiin ja sosioemotionaalisiin vaikeuksiin. Näiksi taustatekijöiksi teorian pohjalta ovat määräytyneet vanhempien ikä, vanhempien koulutustaso, tulotaso sekä perherakenne.
Tutkimus on kvantitatiivinen tutkimus ja aineisto on analysoitu SPSS-ohjelman avulla. Ohjelman avulla on haettu yhteyksiä eri summamuuttujien välillä ja näin pyritty muodostamaan käsitys siitä, millainen yhteys määritettyjen tekijöiden välillä tämän aineiston pohjalta on havaittavissa. Keskeisimpinä tuloksina voidaan todeta, että aineiston pohjalta yhteys kielen- ja emotionaalisten vaikeuksien välille löytyi. Samoin löytyi yhteys puheen- ja kielen vaikeuksien välille. Taustatekijöiden yhteyttä lapsen kielellisiin tai sosioemotionaalisiin vaikeuksiin ei tämän tutkimuksen pohjalta löytynyt. Mittari ja siitä luodut summamuuttujat eivät ole olleet validoituja. Tämä on saattanut vaikuttaa saatuihin tuloksiin, jotka osittain ovat ristiriidassa aiemman tutkimuksen kanssa.
Kielen- ja emotionaalisten vaikeuksien yhteyden tiedostaminen on tärkeää. Esimerkiksi lasten kanssa työskentelevien olisi hyvä nähdä yhteys näiden vaikeuksien välillä, jotta lasta ja hänen käyttäytymistään voidaan sekä ymmärtää että tukea paremmin.